Ero sivun ”Lukumerkki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Lukumerkki''' on kirkonkirjoissa käytetty merkintä, jolla ilmaistaan seurakuntalaisten luku- tai muuta taitoa.<ref name=otava/><ref name=vuosikirja/> Lukumerk...
 
lk
Rivi 11: Rivi 11:
<ref name=lahti>{{Kirjaviite | Tekijä = Eeva Lahti | Nimeke = Henkilöhistorian tietokannat ja esimerkki niiden käytöstä historiantutkimuksessa | Vuosi = 2001 | Luku = | Sivu = 10 | Selite = Pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/12084 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.5.2019 | Kieli = }}</ref>
<ref name=lahti>{{Kirjaviite | Tekijä = Eeva Lahti | Nimeke = Henkilöhistorian tietokannat ja esimerkki niiden käytöstä historiantutkimuksessa | Vuosi = 2001 | Luku = | Sivu = 10 | Selite = Pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/12084 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.5.2019 | Kieli = }}</ref>
}}
}}

[[Luokka:Rekisterit]]
[[Luokka:Merkit]]

Versio 30. toukokuuta 2019 kello 14.01

Lukumerkki on kirkonkirjoissa käytetty merkintä, jolla ilmaistaan seurakuntalaisten luku- tai muuta taitoa.[1][2]

Lukumerkit olivat aluksi kirjavia, mutta 1700-luvulla vakiintui hyvän osaamisen merkiksi rasti ╳ eli ”täysiristi”. Huonommin osaava sai osan rastista, esimerkiksi pelkän vinoviivan ╱ (”puoliristin”) tai vinoviivan ja pisteitä.[1][2][3]

Toisia merkkejä käytettiin harvemmin kuin toisia. J. E. Hyötyniemi on tilastoinut Jokioisten lukuluettelon merkkejä 1700-luvun taitteesta ja todennut, että enimmäkseen käytettiin ristiä ╳ ja puoliristiä ╱. Vähäisessä määrin käytettiin niiden kolmisakaraista välimuotoa. Pisteellisiä merkkejä, kuten vinoviivaa kahdella pisteellä tai kahta pistettä, esiintyi ”ylen harvoissa tapauksissa”.[2]

Lähteet

  1. a b Otavan iso tietosanakirja. Osa 5, hakusana lukumerkit. Helsinki: Otava, 1963.
  2. a b c J. E. Hyötyniemi: Kristillisyyden taito Jokioisten seurakunnassa ennen ison vihan aikaa, s. 167–188. Teoksessa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja V. Forssa: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1929. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.5.2019).
  3. Eeva Lahti: Henkilöhistorian tietokannat ja esimerkki niiden käytöstä historiantutkimuksessa, s. 10. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2001. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.5.2019).