Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
laajennusta (lähde: HS 14.10.2006)
täydennystä
Rivi 8: Rivi 8:


===Kasvitieteellisen puutarhan vaiheet===
===Kasvitieteellisen puutarhan vaiheet===
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat [[Turun akatemia]]n kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori [[Elias Tillandz]] perusti vuonna [[1678]]. Puutarha oli tuolloin vasta pieni kaalitarha, jossa myös viljeltiin lääkeyrttejä. Tillandzin poismenon jälkeen puutarha jäi hoitamatta kunnes professori [[Pietari Kalm]] otti sen kunnostuksen vastuulleen. Puutarha nousi kukoistukseen Kalmin tuotua [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] satoja hyötykasveja. Akatemian siirtyessä Helsinkiin 1828 puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena. Eläin- ja kasvitieteen professori [[Carl Reinhold Sahlberg]] alkoi pistää pystyyn uutta puutarhaa, tukeutuen [[Turun palo]]lta säästyneeseen laajaan yksityiskokoelmaansa. Suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri [[Franz Faldermann]]. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen. Hän suunnitteli myös kasvihuonerakennukset, joista ensimmäinen valmistui [[1832]]. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi Sahlberg, joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja. Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[1889]] valmistui suuri trooppinen palmuhuone, [[1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja kasvimuseo sekä professorin virka-asunto. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä.
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat [[Turun akatemia]]n kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori [[Elias Tillandz]] perusti vuonna [[1678]]. Puutarha oli tuolloin vasta pieni kaalitarha, jossa myös viljeltiin lääkeyrttejä. Tillandzin poismenon jälkeen puutarha jäi hoitamatta kunnes professori [[Pietari Kalm]] otti sen kunnostuksen vastuulleen. Puutarha nousi kukoistukseen Kalmin tuotua [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] satoja hyötykasveja. Akatemian siirtyessä Helsinkiin 1828 puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena. Eläin- ja kasvitieteen professori [[Carl Reinhold Sahlberg]] alkoi pistää pystyyn uutta puutarhaa, tukeutuen [[Turun palo]]lta säästyneeseen laajaan yksityiskokoelmaansa. Suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri [[Franz Faldermann]]. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen. Hän suunnitteli myös kasvihuonerakennukset, joista ensimmäinen valmistui [[1832]]. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi Sahlberg, joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja.


Engelin piirtämä puinen, yksikerroksinen päärakennus valmistui [[1831]] puutarhan keskelle. Sitä korotettiin [[1850-luku|1850-luvulla]] [[Jean Wiik]]in suunnitelmaan mukaisesti. Puutalo siirrettiin uuden päärakennuksen tieltä puutarhurien asuintaloksi, jona se edelleen toimii. Wiik suunnitteli puutarhan [[empiretyyli]]sen leivintuvan sekä aidan suojaamaan puutarhaa lähellä laiduntavilta [[lehmä|lehmiltä]]. Engel taas suunnitteli [[goottilainen arkkitehtuuri|goottilaistyylisen]] talli- ja navettarakennuksen, joka on jo purettu.
⚫
Jatkosodassa puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä sypressiä ja jättilumpeen siemeniä lukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat. Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla.


Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[1889]] valmistui suuri trooppinen, laskikattoinen palmuhuone, [[1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja kasvimuseo sekä professorin virka-asunto. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä.
⚫
Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvulla rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla [[Kumpula]]n kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten. Kumpulan kartanon entiseen puistoon rakennettava puutarha avataan yleisölle vuonna [[2010]]. Myös Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossa näyttely- ja tutkimuskäytössä.


⚫
Jatkosodassa puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä sypressiä ja jättilumpeen siemeniä lukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat [[pakkanen|pakkaseen]]. Lumpeen siemenet säilyivät hengissä lummealtaan pohjalla ja nykyinen jättilumme on niiden jälkeläinen.
⚫
Organisaationa Kasvitieteellinen puutarha on osa [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellistä keskusmuseota]]. Se harjoittaa näyttelytoiminnan lisäksi tutkimusta, opetusta ja tieteellisten kasvikokoelmien ylläpitoa.


Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla. Uusi peruskorjaus tehtiin vuosina [[1996]]-[[1998]].
⚫
[[Helsingin Kasvimuseo]]n päärakennus sijaitsee puutarhan alueella.


⚫
Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvulla rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla [[Kumpula]]n kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten. Kumpulan kartanon entiseen puistoon rakennettava puutarha avataan yleisölle vuonna [[2010]]. Myös Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossa näyttely- ja tutkimuskäytössä.
Helsingissä on toinenkin yleisölle avoin puutarha, '''Kaupunginpuutarha''' eli [[Talvipuutarha (Helsinki)|'''Talvipuutarha''']], [[Töölönlahti|Töölönlahden]] pohjukassa lähellä [[Linnanmäki|Linnanmäkeä]].


⚫
Organisaationa Kasvitieteellinen puutarha on osa [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellistä keskusmuseota]]. Se harjoittaa näyttelytoiminnan lisäksi tutkimusta, opetusta ja tieteellisten kasvikokoelmien ylläpitoa.
⚫
==Aiheesta muualla==


⚫
Vain tutkijoille avoimen [[Helsingin Kasvimuseo]]n päärakennus sijaitsee puutarhan alueella.
⚫
* [http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/ Kasvitieteellinen puutarha]
⚫
* [http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/historia.htm Kasvitieteellisen puutarhan historiaa]


==Katso myös==
{{tynkä/Helsinki}}
*[[Talvipuutarha (Helsinki)|Kaupunginpuutarha eli Talvipuutarha]], Helsingin toinen yleisölle avoin puutarha


⚫
==Aiheesta muualla==
⚫
*[http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/ Kasvitieteellinen puutarha]
⚫
*[http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/historia.htm Kasvitieteellisen puutarhan historiaa]


[[Luokka:Helsingin nähtävyydet]]
[[Luokka:Helsingin nähtävyydet]]

Versio 26. lokakuuta 2006 kello 00.07

Kasvitieteellisen puutarhan portti

Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon alainen laitos, jonka tehtävänä on ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa tutkimus- ja opetuskäyttöä varten. Lisäksi puutarha on avoinna yleisölle. Nykyään kasvihuoneissa kasvaa yli 800 kasvilajia ja ulkopuutarhassa 2800 eri alkuperää olevaa kasvia.

Puutarhan historiaa

Kaupunkilaisten yhteinen kävelyalue

Vuonna 1763 Maaherra Hans Henrik Böje vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (nyk. Siltasaarenkatu) varrelta ja perusti sille puutarhan. 1773 se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Helsingin saatua pääkaupungin aseman 1812 puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin 1827 alettiin sitä Carl Ludvig Engelin luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna 1829 kävelypaikkaa supistettiin kun sen viereen muutti Turusta yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

Kasvitieteellisen puutarhan vaiheet

Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat Turun akatemian kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori Elias Tillandz perusti vuonna 1678. Puutarha oli tuolloin vasta pieni kaalitarha, jossa myös viljeltiin lääkeyrttejä. Tillandzin poismenon jälkeen puutarha jäi hoitamatta kunnes professori Pietari Kalm otti sen kunnostuksen vastuulleen. Puutarha nousi kukoistukseen Kalmin tuotua Pohjois-Amerikasta satoja hyötykasveja. Akatemian siirtyessä Helsinkiin 1828 puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena. Eläin- ja kasvitieteen professori Carl Reinhold Sahlberg alkoi pistää pystyyn uutta puutarhaa, tukeutuen Turun palolta säästyneeseen laajaan yksityiskokoelmaansa. Suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Franz Faldermann. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen. Hän suunnitteli myös kasvihuonerakennukset, joista ensimmäinen valmistui 1832. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi Sahlberg, joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja.

Engelin piirtämä puinen, yksikerroksinen päärakennus valmistui 1831 puutarhan keskelle. Sitä korotettiin 1850-luvulla Jean Wiikin suunnitelmaan mukaisesti. Puutalo siirrettiin uuden päärakennuksen tieltä puutarhurien asuintaloksi, jona se edelleen toimii. Wiik suunnitteli puutarhan empiretyylisen leivintuvan sekä aidan suojaamaan puutarhaa lähellä laiduntavilta lehmiltä. Engel taas suunnitteli goottilaistyylisen talli- ja navettarakennuksen, joka on jo purettu.

Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti Gustaf Nyströmin käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: 1889 valmistui suuri trooppinen, laskikattoinen palmuhuone, 1896 muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui 1903 niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja kasvimuseo sekä professorin virka-asunto. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä.

Jatkosodassa puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä sypressiä ja jättilumpeen siemeniä lukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 kasvitaksonia kuolivat pakkaseen. Lumpeen siemenet säilyivät hengissä lummealtaan pohjalla ja nykyinen jättilumme on niiden jälkeläinen.

Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla. Uusi peruskorjaus tehtiin vuosina 1996-1998.

Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvulla rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla Kumpulan kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten. Kumpulan kartanon entiseen puistoon rakennettava puutarha avataan yleisölle vuonna 2010. Myös Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossa näyttely- ja tutkimuskäytössä.

Organisaationa Kasvitieteellinen puutarha on osa Luonnontieteellistä keskusmuseota. Se harjoittaa näyttelytoiminnan lisäksi tutkimusta, opetusta ja tieteellisten kasvikokoelmien ylläpitoa.

Vain tutkijoille avoimen Helsingin Kasvimuseon päärakennus sijaitsee puutarhan alueella.

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_yliopiston_kasvitieteellinen_puutarha&oldid=1801778”