Ero sivun ”Verokilpailu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Verokilpailu''' on maiden välistä lainsäädäntökilpailua, jossa maa houkuttelee edullisella verosäännöksellä matalaa verotusta etsiviä yrityksiä ja muita henkilöitä asettumaan maahan tai hidastamaan tai estämään näiden maastapakoa. Verokilpailussa on kyse kilpailutilanteesta, jossa yritykset ja muut henkilöt vertaavat maiden tarjoamia veroprosentteja toisiinsa ja valitsevat niistä edullisia. Verokilpailu koskee erityisesti [[pääomatulovero|pääomatulo-]] ja [[yhteisövero|yritysveroja]]. Kansainvälinen verokilpailu luo muutospaineita maiden verojärjestelmiin.<ref>https://docplayer.fi/1462027-Valtiovarainministerion-hallinnonala-kansainvalinen-verokilpailu.html</ref> |
'''Verokilpailu''' on maiden välistä lainsäädäntökilpailua, jossa maa houkuttelee [[vero]]ja alentamalla liikkuvia [[tuotannontekijä|tuotannontekijöitä]] alueelleen. Maa houkuttelee edullisella verosäännöksellä matalaa verotusta etsiviä yrityksiä ja muita henkilöitä asettumaan maahan tai hidastamaan tai estämään näiden maastapakoa. Verokilpailussa on kyse kilpailutilanteesta, jossa yritykset ja muut henkilöt vertaavat maiden tarjoamia veroprosentteja toisiinsa ja valitsevat niistä edullisia. Verokilpailu koskee erityisesti [[pääomatulovero|pääomatulo-]] ja [[yhteisövero|yritysveroja]]. Kansainvälinen verokilpailu luo muutospaineita maiden verojärjestelmiin.<ref>https://docplayer.fi/1462027-Valtiovarainministerion-hallinnonala-kansainvalinen-verokilpailu.html</ref> |
||
==Verokilpailu EU-maiden välillä== |
==Verokilpailu EU-maiden välillä== |
||
[[Euroopan unioni]]ssa [[pääoma|pääomien]] vapaa liikkuvuus on perussopimukseen kirjattu vapaus.<ref>http://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/39/paaomien-vapaa-liikkuvuus</ref> |
|||
===Pääomatulovero=== |
===Pääomatulovero=== |
||
Euroopan unionin maiden välinen verokilpailu on koskenut lähinnä pääomatulojen verotusta. Kansainvälisen verokilpailun vuoksi [[Pohjoismaat]] ovat luopuneet pääomatulojen verotuksen progressiosta 1990-luvulla. Böckermanin ja Kianderin mukaan kansainvälisen verokilpailun vuoksi verorasitus kohdistuu enemmän suhteellisen liikumattomiin tuotannontekijöihin: työpanokseen ja maapohjaan.<ref name="böckermankiander">[http://taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32000/kak32000petribockerman.pdf Böckerman ja Kiander. Globalisaatio ja hyvinvointivaltio. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 3/2000]</ref> |
|||
===Yritysvero=== |
===Yritysvero=== |
||
| Rivi 11: | Rivi 13: | ||
==Verokilpailu ja hyvinvointivaltio== |
==Verokilpailu ja hyvinvointivaltio== |
||
{{Pääartikkeli|[[Hyvinvointivaltio]]}} |
|||
Böckermanin ja Kianderin mukaan kansainvälinen verokilpailu kaventaa mahdollisuuksia rahoittaa laajoja hyvinvointipalveluita.<ref name="böckermankiander" /> [[Sixten Korkman]]in mukaan pelkona on ollut, että tuotannontekijöiden liikkuvuus johtaa verokilpailuun, jossa ollaan kohti pohjatasoa kulkevassa kierteessä (”race to the bottom”) ja joudutaan tekemään hyvinvointimenojen leikkauksia.<ref>Korkman, Sixten. [https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/Hyvinvointivaltio.pdf Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta?]</ref> |
Böckermanin ja Kianderin mukaan kansainvälinen verokilpailu kaventaa mahdollisuuksia rahoittaa laajoja hyvinvointipalveluita.<ref name="böckermankiander" /> [[Sixten Korkman]]in mukaan pelkona on ollut, että tuotannontekijöiden liikkuvuus johtaa verokilpailuun, jossa ollaan kohti pohjatasoa kulkevassa kierteessä (”race to the bottom”) ja joudutaan tekemään hyvinvointimenojen leikkauksia.<ref>Korkman, Sixten. [https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/Hyvinvointivaltio.pdf Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta?]</ref> |
||
Versio 7. helmikuuta 2019 kello 15.50
Verokilpailu on maiden välistä lainsäädäntökilpailua, jossa maa houkuttelee veroja alentamalla liikkuvia tuotannontekijöitä alueelleen. Maa houkuttelee edullisella verosäännöksellä matalaa verotusta etsiviä yrityksiä ja muita henkilöitä asettumaan maahan tai hidastamaan tai estämään näiden maastapakoa. Verokilpailussa on kyse kilpailutilanteesta, jossa yritykset ja muut henkilöt vertaavat maiden tarjoamia veroprosentteja toisiinsa ja valitsevat niistä edullisia. Verokilpailu koskee erityisesti pääomatulo- ja yritysveroja. Kansainvälinen verokilpailu luo muutospaineita maiden verojärjestelmiin.[1]
Verokilpailu EU-maiden välillä
Euroopan unionissa pääomien vapaa liikkuvuus on perussopimukseen kirjattu vapaus.[2]
Pääomatulovero
Euroopan unionin maiden välinen verokilpailu on koskenut lähinnä pääomatulojen verotusta. Kansainvälisen verokilpailun vuoksi Pohjoismaat ovat luopuneet pääomatulojen verotuksen progressiosta 1990-luvulla. Böckermanin ja Kianderin mukaan kansainvälisen verokilpailun vuoksi verorasitus kohdistuu enemmän suhteellisen liikumattomiin tuotannontekijöihin: työpanokseen ja maapohjaan.[3]
Yritysvero
Euroopan unionissa ei ole yhteistä yritysveroprosenttia, vaan maat voivat säätää toisistaan poikkeavia yritysveroprosentteja. Verokilpailu heikentää poliitikoiden päätösvaltaa verotuksesta päätettäessä, sillä yritykset ja muut henkilöt voivat ryhtyä maastapakoon. Taantumassa EU-maiden välinen verokilpailu voi nousta ongelmaksi.[4] Verokilpailu on helpointa pienille maille, sillä jo muutaman suuren yrityksen sijoittumisella pieneen maahan on suuri merkitys sille[5]. Verokilpailua vastustavat kannattavat verotuksen harmonisointia eri maiden välillä.[6]
Euroopan unionissa verokilpailua käynyt pieni maa on Irlanti. Irlannin 12,5 prosentin yritysvero astui voimaan vuonna 2003.[7]
Verokilpailu ja hyvinvointivaltio
- Pääartikkeli: Hyvinvointivaltio
Böckermanin ja Kianderin mukaan kansainvälinen verokilpailu kaventaa mahdollisuuksia rahoittaa laajoja hyvinvointipalveluita.[3] Sixten Korkmanin mukaan pelkona on ollut, että tuotannontekijöiden liikkuvuus johtaa verokilpailuun, jossa ollaan kohti pohjatasoa kulkevassa kierteessä (”race to the bottom”) ja joudutaan tekemään hyvinvointimenojen leikkauksia.[8]
Katso myös
Lähteet
- ↑ https://docplayer.fi/1462027-Valtiovarainministerion-hallinnonala-kansainvalinen-verokilpailu.html
- ↑ http://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/39/paaomien-vapaa-liikkuvuus
- ↑ a b Böckerman ja Kiander. Globalisaatio ja hyvinvointivaltio. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 3/2000
- ↑ https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/verokilpailu-voi-tulla-ongelmaksi-eu-ssa-1.11237
- ↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/verokilpailu-ahtaa-eu-maat-samaan-kuosiin/704b0ac1-c934-3c72-b3ef-ac56763ff80d
- ↑ https://tilisanomat.fi/henkilot/professori-marjaana-helminen-verotuksen-pitaa-olla-ennustettavaa
- ↑ https://www.dailysignal.com/2018/05/14/ireland-lower-its-corporate-tax-rate-heres-what-happened/
- ↑ Korkman, Sixten. Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta?