Ero sivun ”Tukiasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p typo |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
[[Kuva:GSM base station with solar panel in Sokosti Finland.JPG|thumb|Aurinkovoimainen Soneran GSM-tukiasema lähellä [[Sokosti]]n huippua UK-kansallispuistossa]] |
[[Kuva:GSM base station with solar panel in Sokosti Finland.JPG|thumb|Aurinkovoimainen Soneran GSM-tukiasema lähellä [[Sokosti]]n huippua UK-kansallispuistossa]] |
||
[[matkapuhelinverkko|Matkapuhelinverkon]] tukiaseman (BTS, Node B) kautta matkapuhelinverkon päätelaitteet muodostavat radioteitse puhe- tai datayhteyden matkapuhelinkeskukseen tai kiinteään verkkoon. |
[[matkapuhelinverkko|Matkapuhelinverkon]] tukiaseman (BTS, Node B) kautta matkapuhelinverkon päätelaitteet muodostavat radioteitse puhe- tai datayhteyden matkapuhelinkeskukseen tai kiinteään verkkoon. |
||
Jokainen matkapuhelinverkossa oleva puhelin on aina yhdistyneenä johonkin tukiasemaan. Kun tukiasema huomaa kännykän signaalin heikkenevän sen poistuessa fyysisesti tukiaseman alueelta, se kysyy viereisiltä tukiasemilta, millä niistä on vahvin signaali tästä kännykästä ja siirtää tuon kännykän hallinnoinnin sille tukiasemalle. Puhelinta informoidaan tällöin uudesta isännästä ja jos puhelu on meneillään, se siirretään toiselle kanavalle, koska viereiset tukiasemat eivät käytä samoja tietyille taajuuksille varattuja kanavia. Koko siirtoprosessi kestää noin 300 millisekuntia. Tukiasemat itse ovat vain passiivisia radioreleitä ja kanavanvaihdoksen varsinaisesti hoitaa tukiasemien yläpuolella oleva matkapuhelinten kytkentäkeskus. |
|||
Kytkentäkeskukset muodostavat yleensä laajemman verkoston, joka on yhteydessä myös kantapuhelinverkkoon. |
|||
===Tukiasemien valmistajia=== |
===Tukiasemien valmistajia=== |
||
Versio 2. helmikuuta 2019 kello 20.46
Tukiasema yhdistää langattomassa tietoliikenteessä päätelaitteen (matkapuhelin, tietokone) radioteitse kiinteään verkkoon. Tiedonsiirtoverkon päätelaitteet muodostavat radioyhteyden tukiasemaan ja ovat sen kautta yhteydessä muihin langattoman tai langallisen verkon laitteisiin. Tukiasema toimii lähettimenä ja vastaanottimena tietyllä alueella. Langatonta lähiverkkoa kutsutaan WLANiksi (Wireless Local Area Network). WLAN tukiasemalle annetaan SSID-tunnus.
Langattoman lähiverkon IEEE 802.11 tukiasemissa on yleensä silta ja reititin. Langattoman lähiverkon tukiasemat ovat yleistyneet huimasti muutaman viime vuoden aikana.
Matkapuhelinverkon tukiasema
Matkapuhelinverkon tukiaseman (BTS, Node B) kautta matkapuhelinverkon päätelaitteet muodostavat radioteitse puhe- tai datayhteyden matkapuhelinkeskukseen tai kiinteään verkkoon.
Jokainen matkapuhelinverkossa oleva puhelin on aina yhdistyneenä johonkin tukiasemaan. Kun tukiasema huomaa kännykän signaalin heikkenevän sen poistuessa fyysisesti tukiaseman alueelta, se kysyy viereisiltä tukiasemilta, millä niistä on vahvin signaali tästä kännykästä ja siirtää tuon kännykän hallinnoinnin sille tukiasemalle. Puhelinta informoidaan tällöin uudesta isännästä ja jos puhelu on meneillään, se siirretään toiselle kanavalle, koska viereiset tukiasemat eivät käytä samoja tietyille taajuuksille varattuja kanavia. Koko siirtoprosessi kestää noin 300 millisekuntia. Tukiasemat itse ovat vain passiivisia radioreleitä ja kanavanvaihdoksen varsinaisesti hoitaa tukiasemien yläpuolella oleva matkapuhelinten kytkentäkeskus.
Kytkentäkeskukset muodostavat yleensä laajemman verkoston, joka on yhteydessä myös kantapuhelinverkkoon.
Tukiasemien valmistajia
- Alcatel-Lucent, ranskalais-yhdysvaltalainen yhtiö
- Ericsson, ruotsalainen tietoliikenneyhtiö
- Huawei, kiinalainen tietoliikenneyhtiö
- LG Teleom, eteläkorealainen tietoliikenneyhtiö
- NEC Networks, japanilainen tietoliikenneyritys
- Nokia Networks, suomalainen tietoliikenneyritys
- Nortel Networks, kanadalainen tietoliikenneyritys, konkurssi vuonna 2008
- Samsung, eteläkorealainen monialayritys
- ZTE, kiinalainen tietoliikenneyhtiö