Ero sivun ”Tapahtumahorisontti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hawking aikamuoto |
p Muutin lauseen rakenteen (en muuttanut sen sisältöä) helpommin ymmärrettävemmäksi. |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Tapahtumahorisontti''' on aika-avaruuden rajapinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota. Tunnetuin esimerkki on [[musta aukko]], joka kaukaisen ja paikallaan pysyvän tarkkailijan näkökulmasta on tapahtumahorisontin ympäröimä.<ref name=tp>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:tapahtumahorisontti Nimitys: tapahtumahorisontti]. Tieteen termipankki. Viitattu 28.7.2015.</ref> Rajapinnassa [[pakonopeus]] vastaa [[valon nopeus|valon nopeutta]]. Koska minkään kappaleen nopeus ei [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]] voi nousta yli valon nopeuden, ei rajapinnan ulkopuolelle voi päästä yksikään hiukkanen. Rajapinnan sisäpuolella pakonopeus kasvaa valon nopeutta suuremmaksi, joten edes valo ei pääse karkaamaan tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Ulkopuolella pakonopeus on valon nopeutta pienempi, jolloin pakeneminen on vielä mahdollista. Täten, vaikka [[musta aukko]] on täysin pimeä, siihen putoava aine loistaa kirkkaasti niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain tapahtumahorisontin ulkopuolella. |
'''Tapahtumahorisontti''' on aika-avaruuden rajapinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota. Tunnetuin esimerkki on [[musta aukko]], joka kaukaisen ja paikallaan pysyvän tarkkailijan näkökulmasta on tapahtumahorisontin ympäröimä.<ref name=tp>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:tapahtumahorisontti Nimitys: tapahtumahorisontti]. Tieteen termipankki. Viitattu 28.7.2015.</ref> Rajapinnassa [[pakonopeus]] vastaa [[valon nopeus|valon nopeutta]]. Koska minkään kappaleen nopeus ei [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]] voi nousta yli valon nopeuden, ei rajapinnan ulkopuolelle voi päästä yksikään hiukkanen. Rajapinnan sisäpuolella pakonopeus kasvaa valon nopeutta suuremmaksi, joten edes valo ei pääse karkaamaan tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Ulkopuolella pakonopeus on valon nopeutta pienempi, jolloin pakeneminen on vielä mahdollista. Täten, vaikka [[musta aukko]] on täysin pimeä, siihen putoava aine loistaa kirkkaasti niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain tapahtumahorisontin ulkopuolella. |
||
Jos fyysinen kappale tai ihminen ohittaisi tapahtumahorisontin, se ei havaitsisi mitään outoa, koska tapahtumahorisontti on matemaattinen rakennelma. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tapahtumahorisontin ohittanut kappale näkyy punertavampana ja himmeämpänä ja näyttää hidastuvan paikalleen lähestyessään tapahtumahorisonttia. Mustaan aukkoon putoava aine ei itse koe ikinä osumista [[singulariteetti]]pisteeseen kokemansa ajan hidastumisen vuoksi. |
|||
Tapahtumahorisontti on [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] etäisyydellä mustan aukon keskipisteestä. Schwarzschildin säde on mustan aukon teoreettinen säde, jonka etäisyydellä pakonopeus on yhtä suuri kuin valon nopeus. Klassisen fysiikan keinoin ei mikään säteily voi päästä pois Schwarzschildin säteen sisäpuolelta. Esimerkiksi Auringolle tämä on noin 3 km; Auringon massa pitäisi tunkea tämän rajan sisäpuolelle, jotta Auringosta tulisi musta aukko.<ref name=tp /> |
Tapahtumahorisontti on [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] etäisyydellä mustan aukon keskipisteestä. Schwarzschildin säde on mustan aukon teoreettinen säde, jonka etäisyydellä pakonopeus on yhtä suuri kuin valon nopeus. Klassisen fysiikan keinoin ei mikään säteily voi päästä pois Schwarzschildin säteen sisäpuolelta. Esimerkiksi Auringolle tämä on noin 3 km; Auringon massa pitäisi tunkea tämän rajan sisäpuolelle, jotta Auringosta tulisi musta aukko.<ref name=tp /> |
||
Tapahtumahorisontti oli aiemmin tärkeä teoreettinen rakennelma, koska uskottiin, että mustaan aukkoon putoavien hiukkasten informaatio säilyisi sellaisenaan tapahtumahorisontin pinnassa. Sittemmin [[Stephen Hawking]] pyörsi kantansa ja oli sitä mieltä, että mustan aukon sisältämä informaatio voi palata universumiin vain tunnistamattomaksi muuttuneessa muodossa. |
Tapahtumahorisontti oli aiemmin tärkeä teoreettinen rakennelma, koska uskottiin, että mustaan aukkoon putoavien hiukkasten informaatio säilyisi sellaisenaan tapahtumahorisontin pinnassa. Sittemmin [[Stephen Hawking]] pyörsi kantansa ja oli sitä mieltä, että mustan aukon sisältämä informaatio voi palata universumiin vain tunnistamattomaksi muuttuneessa muodossa. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 16. marraskuuta 2018 kello 17.54
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tapahtumahorisontti on aika-avaruuden rajapinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota. Tunnetuin esimerkki on musta aukko, joka kaukaisen ja paikallaan pysyvän tarkkailijan näkökulmasta on tapahtumahorisontin ympäröimä.[1] Rajapinnassa pakonopeus vastaa valon nopeutta. Koska minkään kappaleen nopeus ei maailmankaikkeudessa voi nousta yli valon nopeuden, ei rajapinnan ulkopuolelle voi päästä yksikään hiukkanen. Rajapinnan sisäpuolella pakonopeus kasvaa valon nopeutta suuremmaksi, joten edes valo ei pääse karkaamaan tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Ulkopuolella pakonopeus on valon nopeutta pienempi, jolloin pakeneminen on vielä mahdollista. Täten, vaikka musta aukko on täysin pimeä, siihen putoava aine loistaa kirkkaasti niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain tapahtumahorisontin ulkopuolella.
Jos fyysinen kappale tai ihminen ohittaisi tapahtumahorisontin, se ei havaitsisi mitään outoa, koska tapahtumahorisontti on matemaattinen rakennelma. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tapahtumahorisontin ohittanut kappale näkyy punertavampana ja himmeämpänä ja näyttää hidastuvan paikalleen lähestyessään tapahtumahorisonttia. Mustaan aukkoon putoava aine ei itse koe ikinä osumista singulariteettipisteeseen kokemansa ajan hidastumisen vuoksi.
Tapahtumahorisontti on Schwarzschildin säteen etäisyydellä mustan aukon keskipisteestä. Schwarzschildin säde on mustan aukon teoreettinen säde, jonka etäisyydellä pakonopeus on yhtä suuri kuin valon nopeus. Klassisen fysiikan keinoin ei mikään säteily voi päästä pois Schwarzschildin säteen sisäpuolelta. Esimerkiksi Auringolle tämä on noin 3 km; Auringon massa pitäisi tunkea tämän rajan sisäpuolelle, jotta Auringosta tulisi musta aukko.[1]
Tapahtumahorisontti oli aiemmin tärkeä teoreettinen rakennelma, koska uskottiin, että mustaan aukkoon putoavien hiukkasten informaatio säilyisi sellaisenaan tapahtumahorisontin pinnassa. Sittemmin Stephen Hawking pyörsi kantansa ja oli sitä mieltä, että mustan aukon sisältämä informaatio voi palata universumiin vain tunnistamattomaksi muuttuneessa muodossa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Nimitys: tapahtumahorisontti. Tieteen termipankki. Viitattu 28.7.2015.