Ero sivun ”Väyryneniitti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
20 331 muokkausta
fix
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
20 331 muokkausta
ref
Rivi 2: Rivi 2:
[[Tiedosto:Väyryneniitti.jpg|thumb|Kaksi väyryneniittinäytettä.]]
[[Tiedosto:Väyryneniitti.jpg|thumb|Kaksi väyryneniittinäytettä.]]


'''Väyryneniitti''' ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] [[Viitaniemen louhos|Viitaniemen litiummineraalilouhos]]. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin [[Heikki Väyrynen|Heikki Väyrysen]] (1888–1956) mukaan.
'''Väyryneniitti''' ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] [[Viitaniemen louhos|Viitaniemen litiummineraalilouhos]]. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin [[Heikki Väyrynen|Heikki Väyrysen]] (1888–1956) mukaan.<ref name="hytonen">{{Kirjaviite|Tekijä=Hytönen, Kai|Nimeke=Suomen mineraalit|Vuosi=1999|Sivu=|Julkaisija=|Isbn=951-690-745-8}}</ref>


Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.<ref name="hytonen" />


Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa. Alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan, vaikka mineraali itsessään ei ole arvokas.
Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa. Alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan, vaikka mineraali itsessään ei ole arvokas.
Rivi 13: Rivi 13:
* [http://www.gtk.fi GTK – Geologian tutkimuskeskus]
* [http://www.gtk.fi GTK – Geologian tutkimuskeskus]
* Hytönen, Kai 1999: ''Suomen mineraalit.'' Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 951-690-745-8
* Hytönen, Kai 1999: ''Suomen mineraalit.'' Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 951-690-745-8

=== Viitteet ===
{{viitteet}}



== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 14. marraskuuta 2018 kello 08.21

Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa fluoriapatiitti. Keltainen mineraali on hienojakoista muskoviittia.
Kaksi väyryneniittinäytettä.

Väyryneniitti (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjärven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty Teknillisen korkeakoulun geologian ja mineralogian professorin Heikki Väyrysen (1888–1956) mukaan.[1]

Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.[1]

Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa. Alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan, vaikka mineraali itsessään ei ole arvokas.

Heikki Väyrysen sukuseura on ottanut itselleen nimen Väyrysniitti tämän mineraalin mukaan.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Hytönen, Kai: Suomen mineraalit. , 1999. ISBN 951-690-745-8.


Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Väyryneniitti&oldid=17707280”