Ero sivun ”Joensuun vaneritehdas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nykytiedot vaneritehtaasta.
TPK UPM
Rivi 13: Rivi 13:


Uusi 30 MW lämpölaitos on määrä ottaa käyttöön vuoden 2019 lopulla Uuden voimalaitoksen rakentaminen alkaa 2018 kesällä Vanhasta poiketen se tuottaa vain lämpöä, ei sähköä. Vanha voimalaitos jää paikalleen varalaitokseksi.Sähköntuotannosta luovutaan.Uusi voimala tulee vanhan viereen Vapor 13,5MW kattila jää varakattilaksi. Vanha 32MW ja turbiini generaattoreineen jää vanhaan voimalaitosrakennukseen paikoilleen.
Uusi 30 MW lämpölaitos on määrä ottaa käyttöön vuoden 2019 lopulla Uuden voimalaitoksen rakentaminen alkaa 2018 kesällä Vanhasta poiketen se tuottaa vain lämpöä, ei sähköä. Vanha voimalaitos jää paikalleen varalaitokseksi.Sähköntuotannosta luovutaan.Uusi voimala tulee vanhan viereen Vapor 13,5MW kattila jää varakattilaksi. Vanha 32MW ja turbiini generaattoreineen jää vanhaan voimalaitosrakennukseen paikoilleen.

'''Tehdaspalokunta'''

UPM joensuun tehtaalla toimii oma tehdaspalokunta, Paloautona on ford F-600 sen nykyisestä käytöstä ei ole tietoa taitaa seisoa nokka edellä

paloaseman tallissa.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 21. lokakuuta 2018 kello 16.50

UPM:n Joensuun vaneritehdas (2008) Kuvassa on savukaasupesuri on käytössäSen piippu on 36 M Ja vanha tiilipiippu 50m .

Joensuun vaneritehdas on UPM-Kymmene Wood Oy:n Joensuussa sijaitseva koivuvaneritehdas.

Tehdas perustettiin vuonna 1912 alun perin lankarullatehtaaksi mutta se muutettiin tuottamaan vaneria jo 1917. Joensuun tehdas siirtyi 1923 Oy Wilhelm Schauman Ab:n omistukseen. Tehtaalla oli tulipalo 1930 ja tehdas rakennettiin uudelleen 1931–1935. Schauman ja Kymmene fuusioituivat 1988 ja vuonna 1996 muodostettiin sitten UPM-Kymmene Oy Kymmene Oy:n ja Repola Oy:n fuusiossa.

Joensuun vaneritehdas tuottaa nykyisin 55 000 kuutiota koivuvaneria vuodessa ja henkilöstöä on 160. Tehtaan vanerituotanto menee rakentamiseen, kuljetusvälineteollisuudelle sekä myös laivanrakennus-, pakkaus- , huonekalu-, urheiluväline- ja leluteollisuuteen.[1]

Vaneritehdas on erikoistunut valmistamaan WISA vanerituotteita erityisesti suurille teollisille loppukäyttäjille: kuljetusvälineteollisuudelle, rakennus-, laivanrakennus-, betoni-, pakkaus- ja stanssimuottiteollisuudelle. Vanerilevyt voivat olla eri menetelmin ja materiaalein pinnoitettuja, työstettyjä tai kyllästettyjä. Vanerista toimitetaan vientiin yli 95 %.

Tehtaan voimalaitos tuottaa pääosin puuperäisillä polttoaineilla lämpöä ja sähköä vanerin valmistusprosessiin sekä lämpöä Valio Oy:n meijerille höyryä ja lämpöä kaupungin kaukolämpöverkkoon. Energia tuotetaan pääkattilana toimivalla, polttoaineteholtaan 32 MW:n (nimellisteho 26,6 MW) arinakattilalla, joka on varustettu jäähdytetyllä viistoarinalla, mekaanisella jalka-arinalla, tuhkansammuttimella ja öljypolttimilla. Sähkö tuotetaan 62 barin paineinen ja 480°C:een lämpöinen höyry johdetaan 3,5 MW:n vastapaineturbiiniin.Oma sähkön tuotanto on noin puolet laitoksen sähkön tarpeesta.Varakattila on polttoaineteholtaan 13,5 MW (nimellisteho 10,4 MW) oleva Vapor TTK-350 kattila,

Uusi 30 MW lämpölaitos on määrä ottaa käyttöön vuoden 2019 lopulla Uuden voimalaitoksen rakentaminen alkaa 2018 kesällä Vanhasta poiketen se tuottaa vain lämpöä, ei sähköä. Vanha voimalaitos jää paikalleen varalaitokseksi.Sähköntuotannosta luovutaan.Uusi voimala tulee vanhan viereen Vapor 13,5MW kattila jää varakattilaksi. Vanha 32MW ja turbiini generaattoreineen jää vanhaan voimalaitosrakennukseen paikoilleen.

Tehdaspalokunta

UPM joensuun tehtaalla toimii oma tehdaspalokunta, Paloautona on ford F-600 sen nykyisestä käytöstä ei ole tietoa taitaa seisoa nokka edellä

paloaseman tallissa.

Lähteet