Ero sivun ”Pituuskasvu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Enduska) ja palautettiin versio 14252876, jonka on tehnyt Kospo75
Rivi 1: Rivi 1:
'''Pituuskasvu''' on [[ihminen|ihmisen]] pituuden kasvamista. Pituuskasvu kestää syntymästä aikuisiän alkuun. Nopein pituuskasvu tapahtuu vauvaiällä ja varhaisesessa lapsuudessa (vuosien 0 ja 3 välillä), mutta toinen nopea vaihe eli [[murrosikä|murrosiän]] [[kasvupyrähdys]] tapahtuu vasta yleensä 10–17-vuotiaana. Kasvupyrähdyksen alkaminen on yksilöllistä ja sen alkaminen yksilöiden välillä vaihtelee usealla vuodella, tytöillä se tosin ajoittuu keskimäärin kahta vuotta aikaisemmaksi kuin poikien, ollen huipussaan jo keskimäärin noin 12,5-vuotiaana, kun taas pojilla kasvun huippu osuu keskimäärin noin 14,5 vuoden ikään. Kasvupyrähdys kestää pari vuotta, jonka jälkeen pituuskasvu nopeassa tahdissa hidastuu ja päättyy. Kasvupyrähdyksen alussa murrosikäisellä on yleensä valtavan kova tarve saada ravintoa. Murrosiässä tyttö kasvaa yleensä 7–10 cm vuodessa ja poika 9–12 cm vuodessa. Varhaiskasvun ja murrosiän välille jää pidempi hitaampi kasvuvaihe, jolloin lapsi kasvaa tasaisesti 4–7 cm vuodessa. Liiallinen pituuskasvu voi olla haitallista, sillä se voi aiheuttaa ryhtihäiriöitä. Pituuskasvu voi hidastua liian vähäisestä ravinnon saannista. Pituuskasvu on yleensä perinnöllistä. Huomioi, että kun sinut mitataan olet aamulla 3cm pidempu, kuin illalla. Etenkin Joonas nimiset.
'''Pituuskasvu''' on [[ihminen|ihmisen]] pituuden kasvamista. Pituuskasvu kestää syntymästä aikuisiän alkuun. Nopein pituuskasvu tapahtuu vauvaiällä ja varhaisesessa lapsuudessa (vuosien 0 ja 3 välillä), mutta toinen nopea vaihe eli [[murrosikä|murrosiän]] [[kasvupyrähdys]] tapahtuu vasta yleensä 10–17-vuotiaana. Kasvupyrähdyksen alkaminen on yksilöllistä ja sen alkaminen yksilöiden välillä vaihtelee usealla vuodella, tytöillä se tosin ajoittuu keskimäärin kahta vuotta aikaisemmaksi kuin poikien, ollen huipussaan jo keskimäärin noin 12,5-vuotiaana, kun taas pojilla kasvun huippu osuu keskimäärin noin 14,5 vuoden ikään. Kasvupyrähdys kestää pari vuotta, jonka jälkeen pituuskasvu nopeassa tahdissa hidastuu ja päättyy. Kasvupyrähdyksen alussa murrosikäisellä on yleensä valtavan kova tarve saada ravintoa. Murrosiässä tyttö kasvaa yleensä 7–10 cm vuodessa ja poika 9–12 cm vuodessa. Varhaiskasvun ja murrosiän välille jää pidempi hitaampi kasvuvaihe, jolloin lapsi kasvaa tasaisesti 4–7 cm vuodessa. Liiallinen pituuskasvu voi olla haitallista, sillä se voi aiheuttaa ryhtihäiriöitä. Pituuskasvu voi hidastua liian vähäisestä ravinnon saannista. Pituuskasvu on yleensä perinnöllistä.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 8. lokakuuta 2018 kello 16.16

Pituuskasvu on ihmisen pituuden kasvamista. Pituuskasvu kestää syntymästä aikuisiän alkuun. Nopein pituuskasvu tapahtuu vauvaiällä ja varhaisesessa lapsuudessa (vuosien 0 ja 3 välillä), mutta toinen nopea vaihe eli murrosiän kasvupyrähdys tapahtuu vasta yleensä 10–17-vuotiaana. Kasvupyrähdyksen alkaminen on yksilöllistä ja sen alkaminen yksilöiden välillä vaihtelee usealla vuodella, tytöillä se tosin ajoittuu keskimäärin kahta vuotta aikaisemmaksi kuin poikien, ollen huipussaan jo keskimäärin noin 12,5-vuotiaana, kun taas pojilla kasvun huippu osuu keskimäärin noin 14,5 vuoden ikään. Kasvupyrähdys kestää pari vuotta, jonka jälkeen pituuskasvu nopeassa tahdissa hidastuu ja päättyy. Kasvupyrähdyksen alussa murrosikäisellä on yleensä valtavan kova tarve saada ravintoa. Murrosiässä tyttö kasvaa yleensä 7–10 cm vuodessa ja poika 9–12 cm vuodessa. Varhaiskasvun ja murrosiän välille jää pidempi hitaampi kasvuvaihe, jolloin lapsi kasvaa tasaisesti 4–7 cm vuodessa. Liiallinen pituuskasvu voi olla haitallista, sillä se voi aiheuttaa ryhtihäiriöitä. Pituuskasvu voi hidastua liian vähäisestä ravinnon saannista. Pituuskasvu on yleensä perinnöllistä.

Aiheesta muualla

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.