Ero sivun ”Kadenssi (musiikki)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
#''Harhalopuke'': dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esimerkiksi V - VI).
#''Harhalopuke'': dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esimerkiksi V - VI).


Kadenssiksi nimitetään myös [[konsertto|konserton]] (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoosisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä.
'''Täyslopuke''' eli täyssointulopuke sisältää tonaalisesti kaikki tärkeät teho; toonika - subdominatti - dominantti - toonika.

''Täyskadenssi'' eli täyssointulopuke sisältää tonaalisesti kaikki tärkeät teho; toonika - subdominatti - dominantti - toonika.
:Esim.
:Esim.
:I - IV - V - I
:I - IV - V - I
Rivi 22: Rivi 24:
:II<sup>7</sup> - VII<sup>7</sup>
:II<sup>7</sup> - VII<sup>7</sup>
:N<sup>6</sup> - I <sup>6</sup>-V
:N<sup>6</sup> - I <sup>6</sup>-V

'''Kadenssiksi''' ([[Italian kieli|ital.]] ''cadenza'') nimitetään myös [[konsertto|konserton]] (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoosisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä.





Versio 2. syyskuuta 2018 kello 14.57

Tämä artikkeli käsittelee musiikkitermiä. Lopuke on myös eräs fonetiikan termi.

Kadenssi (lat. cadentia), myös lopuke on erityinen joukko intervalleja tai sointuja säkeen, fraasin, säeryhmän, sävellyksen osan tai koko sävellyksen lopussa. Kadensseja sanotaan vahvoiksi tai heikoiksi sen mukaan, miten voimakkaasti lopettavia ne ovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen lopuke.

Kadenssi

Perinteisessä tonaalisen musiikin harmoniassa on erotettu muun muassa seuraavat lopuketyypit:

  1. Autenttinen kadenssi päättyy I asteen sointuun eli toonikaan. Toonikaa edeltää jokin dominanttisointu. Esimerkiksi sointukulku V - I.
    1. Täydellinen autenttinen kadenssi: V - I siten, että I asteen sointu on pohjamuotoinen, oktaaviasemassa ja vahvalla tahdinosalla.
    2. Epätäydellinen autenttinen kadenssi: esimerkiksi V - I siten, että toonikasointu on terssikäännöksenä.
  2. Dominantti- eli puolilopuke päättyy V asteen sointuun (I - V).
  3. Plagaalinen kadenssi: toonikaa edeltää subdominantti (IV - I).
  4. Harhalopuke: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esimerkiksi V - VI).

Kadenssiksi nimitetään myös konserton (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoosisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä.

Täyskadenssi eli täyssointulopuke sisältää tonaalisesti kaikki tärkeät teho; toonika - subdominatti - dominantti - toonika.

Esim.
I - IV - V - I
I6 - II - V7
VI - II6 - V7
VI - II6 - V8-7
II6, IV5+6 - VII6
II7 - VII7
N6 - I 6-V