Ero sivun ”Psykiatrinen tutkimus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 4: Rivi 4:
Koska psykiatrien erikoistumiskoulutus antaa valmiudet lähinnä mielenterveysongelmien diagnosointiin, vaatii esimerkiksi ADHD:n, oppimisvaikeuksien ja autismikirjon häiriöiden diagnostiikka lääkärin suorittaman tutkimuksen lisäksi [[neuropsykologi]]n suorittaman neuropsykologisen tutkimuksen, jossa mitataan kognitiivista toimintakykyä kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja näönvaraista havainnointia.
Koska psykiatrien erikoistumiskoulutus antaa valmiudet lähinnä mielenterveysongelmien diagnosointiin, vaatii esimerkiksi ADHD:n, oppimisvaikeuksien ja autismikirjon häiriöiden diagnostiikka lääkärin suorittaman tutkimuksen lisäksi [[neuropsykologi]]n suorittaman neuropsykologisen tutkimuksen, jossa mitataan kognitiivista toimintakykyä kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja näönvaraista havainnointia.


Psykiatrista tutkimusta voidaan täydentää esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksella (magneettikuvaus tai pään CT) tai [[neurologia|neurologin]], psykologin suorittamalla tutkimuksella tai toimintaterapeutin tai sosiaalityöntekijän laatimalla arviolla. Potilaan lisäksi voidaan haastella myös potilaan omaisia tai muuta lähipiiriä. Vuorovaikutussuhteita ja vuorovaikutustaitoja voidaan tutkia esimerkiksi perhe-ja verkostotapaamisissa tai osastojaksojen yhteydessä.
Psykiatrista tutkimusta voidaan täydentää esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksella (magneettikuvaus tai pään CT), [[neurologia|neurologin]] tai psykologin suorittamalla tutkimuksella sekä toimintaterapeutin tai sosiaalityöntekijän laatimalla arviolla. Potilaan lisäksi voidaan haastella myös potilaan omaisia tai muuta lähipiiriä. Vuorovaikutussuhteita ja vuorovaikutustaitoja voidaan tutkia esimerkiksi perhe-ja verkostotapaamisissa tai osastojaksojen yhteydessä.


[[Luokka:Psykiatria]]
[[Luokka:Psykiatria]]

Versio 26. toukokuuta 2018 kello 00.33

Psykiatrisessa tutkimuksessa pyritään laaja-alaisesti kartoittamaan potilaan tilanne ja määrittelemään mahdollinen psykiatrinen sairaus (diagnoosi). Psykiatrisen tutkimuksen lopputuotoksena on psykiatrinen lausunto, joka sisältää parhaimmillaan sisältää kuvauksen potilaan psyykkisestä statuksesta (nykytilanne), elämänhistoriasta, ihmissuhdeverkostosta, mahdollisesta sairastamishistoriasta, aiemmista hoidoista, fyysisistä sairauksista ja tarpeen mukaan muistakin asioista. Lausunnossa pyritään kokoamaan laaja-alaisesti kertynyt sekä tiivistämään se luettavaan muotoon. B-lausunto sisältää myös hoitosuunnitelman, joka on laadittava yhteistyössä potilaan kanssa.

Koska psykiatrien erikoistumiskoulutus antaa valmiudet lähinnä mielenterveysongelmien diagnosointiin, vaatii esimerkiksi ADHD:n, oppimisvaikeuksien ja autismikirjon häiriöiden diagnostiikka lääkärin suorittaman tutkimuksen lisäksi neuropsykologin suorittaman neuropsykologisen tutkimuksen, jossa mitataan kognitiivista toimintakykyä kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja näönvaraista havainnointia.

Psykiatrista tutkimusta voidaan täydentää esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksella (magneettikuvaus tai pään CT), neurologin tai psykologin suorittamalla tutkimuksella sekä toimintaterapeutin tai sosiaalityöntekijän laatimalla arviolla. Potilaan lisäksi voidaan haastella myös potilaan omaisia tai muuta lähipiiriä. Vuorovaikutussuhteita ja vuorovaikutustaitoja voidaan tutkia esimerkiksi perhe-ja verkostotapaamisissa tai osastojaksojen yhteydessä.