Ero sivun ”Kiilleliuske” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p hieman lisää tietoa
p vähän syntyperästä
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kiilleliuske''' on metamorfinen [[kivi]]laji ja on koostumukseltaan hyvin samankaltainen kuin [[fylliitti]]. Kiilleliuske on kuitenkin fylliittiä selvästi karkearakeisempi. Yksittäiset mineraalirakeet on usein erotettavissa silmämääräisesti.
'''Kiilleliuske''' on [[Metamorfoosi (geologia)|metamorfinen]] [[kivi]]laji ja on koostumukseltaan hyvin samankaltainen kuin [[fylliitti]]. Kiilleliuske on kuitenkin fylliittiä selvästi karkearakeisempi. Yksittäiset mineraalirakeet on usein erotettavissa silmämääräisesti.
Väriltään kiilleliuske on harmahtava, yleisesti tummahko kivi.
Väriltään kiilleliuske on harmahtava, yleisesti tummahko kivi.


Kiilleliuskeen [[Mineraali|päämineraaleja]] ovat [[Kvartsi]], [[Maasälpä|maasälvät]] sekä kiilteet ([[biotiitti]] ja [[muskoviitti]]).
Kiilleliuskeen [[Mineraali|päämineraaleja]] ovat [[Kvartsi]], [[Maasälpä|maasälvät]] sekä kiilteet ([[biotiitti]] ja [[muskoviitti]]).


Kiilleliuskeet ovat usein syntyisin [[Savikivi|savikivistä]].
Kiilleliuskeet ovat usein syntyisin [[Savikivi|savikivistä]], josta se metamorfoosin myötä muuttuu ensin [[Saviliuske]]eksi, sitten fylliitiksi ja edelleen kiilleliuskeeksi.


Kiilleliusketta käytetään rakennuskivinä, erityisesti verhouksissa ja [[Laatta|laattoina]].
Kiilleliusketta käytetään rakennuskivinä, erityisesti verhouksissa ja [[Laatta|laattoina]].

Versio 2. lokakuuta 2006 kello 20.30

Kiilleliuske on metamorfinen kivilaji ja on koostumukseltaan hyvin samankaltainen kuin fylliitti. Kiilleliuske on kuitenkin fylliittiä selvästi karkearakeisempi. Yksittäiset mineraalirakeet on usein erotettavissa silmämääräisesti. Väriltään kiilleliuske on harmahtava, yleisesti tummahko kivi.

Kiilleliuskeen päämineraaleja ovat Kvartsi, maasälvät sekä kiilteet (biotiitti ja muskoviitti).

Kiilleliuskeet ovat usein syntyisin savikivistä, josta se metamorfoosin myötä muuttuu ensin Saviliuskeeksi, sitten fylliitiksi ja edelleen kiilleliuskeeksi.

Kiilleliusketta käytetään rakennuskivinä, erityisesti verhouksissa ja laattoina.