Ero sivun ”Verhiö” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Verhiö''' on [[kukka|kukan]] osa, tarkemmin [[Kehälehti|kehälehtien]] osa, joka muodostuu verholehdistä. Se on yleensä väriltään vihreä ja muodostuu kukan osista ensimmäisenä. |
'''Verhiö''' on [[kukka|kukan]] osa, tarkemmin [[Kehälehti|kehälehtien]] osa, joka muodostuu verholehdistä. Se on yleensä väriltään vihreä ja muodostuu kukan osista ensimmäisenä. Verhiön tehtävänä on suojella kukan nupun sisäosia. Siinä on yhteyttämiseen tarvittavia [[Viherhiukkanen|viherhiukkasia]] ja näin ollen kukan ollessa nupulla ravinteita voi kulkeutua verhiöstä kukkaan. Osalla kasveista verhiö on olemassa vielä [[Hedelmä|hedelmän]] kypsyessä, jolloin se suojaa sitä. Joillakin kasveilla kuitenkin verhiö surkastuu pois jo kukan aukeamisvaiheessa. Tiheäkukkaisissa kukinnoissa verholehdet ovat haivenmaisia, kuten [[mykerökukkaiset|mykerökukkaisilla]] kasveilla. Joillakin kasveilla, joilla on tiheä [[kukinto]], verhiö puuttuu kokonaan, kuten useilla [[sarjakukkaiskasvit|sarjakukkaiskasveilla]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Antero Pankakoski|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Edita, Opetushallitus|Nimike = Puutarhurin kasvioppi|Viitattu = 1.11.2014|Selite = |Sivu = 164|Luku = Kehälehdet|Vuosi = 1996|Kieli = |Isbn = 951-37-1932-4}}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 8. huhtikuuta 2017 kello 01.40
Verhiö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä. Se on yleensä väriltään vihreä ja muodostuu kukan osista ensimmäisenä. Verhiön tehtävänä on suojella kukan nupun sisäosia. Siinä on yhteyttämiseen tarvittavia viherhiukkasia ja näin ollen kukan ollessa nupulla ravinteita voi kulkeutua verhiöstä kukkaan. Osalla kasveista verhiö on olemassa vielä hedelmän kypsyessä, jolloin se suojaa sitä. Joillakin kasveilla kuitenkin verhiö surkastuu pois jo kukan aukeamisvaiheessa. Tiheäkukkaisissa kukinnoissa verholehdet ovat haivenmaisia, kuten mykerökukkaisilla kasveilla. Joillakin kasveilla, joilla on tiheä kukinto, verhiö puuttuu kokonaan, kuten useilla sarjakukkaiskasveilla.[1]
Lähteet
- ↑ Antero Pankakoski: ”Kehälehdet”, Puutarhurin kasvioppi, s. 164. Helsinki: Edita, Opetushallitus, 1996. ISBN 951-37-1932-4.