Ero sivun ”Kappalemitta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p muot
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{ohjaa tänne|Tusina|[[Tusina (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{ohjaa tänne|Tusina|[[Tusina (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}


'''Kappalemitat''' ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne ''kpl''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.4.2013}}</ref>) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.<ref>Miten ennen mitattiin, s. 37</ref>
'''Kappalemitat''' ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne ''kpl''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 7.1.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.4.2013}}</ref>) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.<ref>Miten ennen mitattiin, s. 37</ref>


Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat:
Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat:
Rivi 13: Rivi 13:
*[[tikkuri]] = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)<ref>Miten ennen mitattiin, s. 124</ref>
*[[tikkuri]] = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)<ref>Miten ennen mitattiin, s. 124</ref>
*kartonki = 10 kpl tupakka-askeja tai muita pahviaskeja pakattuna isompaan pakkaukseen<ref>perussanakirja: kartonki</ref>
*kartonki = 10 kpl tupakka-askeja tai muita pahviaskeja pakattuna isompaan pakkaukseen<ref>perussanakirja: kartonki</ref>
*torni = 10 kpl nuuskapurkkeja<ref name=nuuska>{{Verkkoviite | nimeke = Tulli tiukensi nuuskan tuon­ti­ra­joi­tuk­sia | osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tulli-tiukensi-nuuskan-tuontirajoituksia/709650/ | julkaisija = Kaleva.fi | ajankohta = 16.10.2015 | viitattu = 31.3.2016 | kieli = {{fi}} }}</ref>
*torni = 10 kpl nuuskapurkkeja<ref name=nuuska>{{Verkkoviite
| nimeke = Tulli tiukensi nuuskan tuon­ti­ra­joi­tuk­sia
| osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tulli-tiukensi-nuuskan-tuontirajoituksia/709650/
| julkaisija = Kaleva.fi | ajankohta = 16.10.2015
| viitattu = 31.3.2016 | kieli = {{fi}} }}</ref>
*tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)<ref name=Tiima125>Miten ennen mitattiin, s. 125</ref>
*tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)<ref name=Tiima125>Miten ennen mitattiin, s. 125</ref>
*toltti = 12 kpl (lautoja)<ref name=Tiima125 />
*toltti = 12 kpl (lautoja)<ref name=Tiima125 />
Rivi 31: Rivi 27:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo Grönroos, Arja Hyvönen, Petteri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä | Nimeke = Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin | Julkaisija = Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy | Vuosi = 2004 | Isbn=951-595-093-7}}
* {{kirjaviite | Tekijä = Jarmo Grönroos, Arja Hyvönen, Petteri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä | Nimeke = Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin | Julkaisija = Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy | Vuosi = 2004 | Isbn=951-595-093-7}}
=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{viitteet}}

Versio 24. helmikuuta 2017 kello 12.54

Hakusana ”Tusina” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.

Kappalemitat ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne kpl[1]) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.[2]

Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat:

  • pari = 2 kpl
  • tusina = 12 kpl
  • krossi = 144 kpl[3]

Muun muassa seuraavia kappalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista:

  • tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)[4]
  • kartonki = 10 kpl tupakka-askeja tai muita pahviaskeja pakattuna isompaan pakkaukseen[5]
  • torni = 10 kpl nuuskapurkkeja[6]
  • tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)[7]
  • toltti = 12 kpl (lautoja)[7]
  • kerpu = 31 kpl (nahkiaisia, kolmekymmentä nahkiaista jotka sidotaan yhdellä kerpuksi)[8][9]
  • kiihtelys = 40 kpl (oravannahkoja)[10]
  • puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)
  • puntti = 20 kpl (kukkia, usein ruusuja) lähde?

Paperiarkeista käytetään seuraavia kappalemittoja:[11]

  • kirja = 25 arkkia
  • riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa), lyhenne r tai rsi[1]
  • pakka = 5000 arkkia (= 10 riisiä)

Lähteet

  • Jarmo Grönroos, Arja Hyvönen, Petteri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä: Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin. Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy, 2004. ISBN 951-595-093-7.

Viitteet

  1. a b Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013.
  2. Miten ennen mitattiin, s. 37
  3. Miten ennen mitattiin, s. 98
  4. Miten ennen mitattiin, s. 124
  5. perussanakirja: kartonki
  6. Tulli tiukensi nuuskan tuon­ti­ra­joi­tuk­sia 16.10.2015. Kaleva.fi. Viitattu 31.3.2016. (suomeksi)
  7. a b Miten ennen mitattiin, s. 125
  8. Miten ennen mitattiin, s. 94
  9. Nahkiaispyynnin historiaa Satakunnassa Nakkilan Nahkiaispaistamo. Viitattu 18.11.2014.
  10. Miten ennen mitattiin, s. 95
  11. Paperit & paperinvalmistajat graafinen.com. Viitattu 7.7.2011.