Ero sivun ”Hyökyaalto” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
156 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
poistetaan nimitykset joita ei ole Nykysuomen sanakirjassa, vaihdetaan samalla lähteeksi Kielitoimistonsanakirja.fi. Roistoaallolle lähteen päivitys
(Kh)
(poistetaan nimitykset joita ei ole Nykysuomen sanakirjassa, vaihdetaan samalla lähteeksi Kielitoimistonsanakirja.fi. Roistoaallolle lähteen päivitys)
[[File:Surfers at Mavericks.jpg|thumb|Suuri aalto murtuu rannikon läheisyydessä.]]
'''Hyökyaalto''', myös '''rosvoaalto''', '''friikkiaalto''', '''tappaja-aalto''' tai '''roistoaalto''', on suurihyökyvä [[aalto]], hyöky.<ref>{{KirjaviiteVerkkoviite | Nimeke = NykysuomenKielitoimiston sanakirja | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1979 2016| IsbnOsoite = 951-0-09108-http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=hy%C3%B6kyaalto&SearchWord=hy%C3%B6kyaalto&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 }}</ref>. Hyökyaaltona pidetään aaltoa, jonka korkeus on vähintään kaksi kertaa säätilassa vallitseva merkitsevä aallonkorkeus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/luonto/280251/Hirvioaaltoja+syntyy+merilla++ennakoitua+enemman | Nimeke = Hirviöaaltoja syntyy merillä ennakoitua enemmän | Tekijä = Jarmo Wallenius | Selite = Ympäristö-osio| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 22.11.2011 | Viitattu = 29.1.2014 }}</ref> Tietyssä tilanteessa syntyvästä hyökyaallosta käytetään nimitystä '''roitoaalto'''.<ref name=roisto/>
 
Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty [[merkitsevä aallonkorkeus|merkitsevän aallonkorkeuden]] käsite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.<ref name="NOAA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opc.ncep.noaa.gov/perfectstorm/mpc_ps_rogue.shtml | Nimeke = Rogue Waves | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =NWS Ocean prediction center | Viitattu =14.7.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Aaltojen kasvua kuvaavan epälineaarisen [[Schrödingerin yhtälö]]n analyyttinen ratkaisu, Peregrinen solitoni, on johdettu vuonna 1983. Se selittää, miten tyynen merenpinnan keskellä voi syntyä hyvin korkea aalto, roistoaalto, jonka kaltaisten oletetaan aiheuttaneen lukuisia merionnettomuuksia. Nämä aallot häviävät syntypaikallaan yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin. Sitä tukevia mittauksia on tehty optiikan puolella.<ref name=roisto>{{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2010/4/Roistoaallon_prototyypin_jaljilla | Nimeke = Roistoaallon prototyypin jäljillä | Tekijä = |Anna Selite =Naukkarinen | Julkaisu = Rajapinta | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>
 
Suurimmat yksittäiset aallot voivat olla noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden verran.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/merkitseva-aallonkorkeus/ | Nimeke = Merkitsevä aallonkorkeus | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Itämeriportaali | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>
Itämerellä on mitattu 14 metrin aalto vuonna 2004. Tätä korkeammat aallot ovat valtamerilläkin harvinaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/aaltoennatyksia/ | Nimeke = Aaltoennätykset Itämerellä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Itämeriportaali | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>
 
Erityisen suuria aaltoja voivat muodostaa positiivinen [[interferenssi]] kahden eri suunnasta tulevan aaltokuvion kohdatessa tai aaltoenergian kohdentuminen esimerkiksi merivirtojen kohtauspisteessä.<ref name="NOAA"/> Myös matalikolla voi olla samanlainen aaltoja vahvistava vaikutus kuin merivirtojen kohtaamisella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074153936/Aallokot+kasvavat+myos+Itamerella | Nimeke = Aallokot kasvavat myös Itämerellä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 15.7.2013 | Kieli = }}</ref>
| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 15.7.2013 | Kieli = }}</ref>
 
[[Tsunami]]ksi kutsutaan maanjäristyksen aiheuttamaa sarjallista hyökyaaltoa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.kotus.fi/?i=510&s=2613 | nimeke = Mikä on tsunami? | julkaisu = Kotus.fi | viitattu = 13. heinäkuuta 2013}}</ref>
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2009/4/Roistoaalto_on_merimiehen_painajainen_ja_tutkijan_unelma | Nimeke = Roistoaalto on merimiehen painajainen ja tutkijan unelma | Tekijä = Marjut Kemiläinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rajapinta | Ajankohta = 15.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.1.2014 | Kieli = }}
 
[[Luokka:Aallot (vesi)]]
70 575

muokkausta

Navigointivalikko