Ero sivun ”Hyökyaalto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kh
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 692 muokkausta
poistetaan nimitykset joita ei ole Nykysuomen sanakirjassa, vaihdetaan samalla lähteeksi Kielitoimistonsanakirja.fi. Roistoaallolle lähteen päivitys
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Surfers at Mavericks.jpg|thumb|Suuri aalto murtuu rannikon läheisyydessä.]]
[[File:Surfers at Mavericks.jpg|thumb|Suuri aalto murtuu rannikon läheisyydessä.]]
'''Hyökyaalto''', myös '''rosvoaalto''', '''friikkiaalto''', '''tappaja-aalto''' tai '''roistoaalto''', on suuri [[aalto]], hyöky.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Nykysuomen sanakirja | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1979 | Isbn = 951-0-09108-1 }}</ref> Hyökyaaltona pidetään aaltoa, jonka korkeus on vähintään kaksi kertaa säätilassa vallitseva merkitsevä aallonkorkeus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/luonto/280251/Hirvioaaltoja+syntyy+merilla++ennakoitua+enemman | Nimeke = Hirviöaaltoja syntyy merillä ennakoitua enemmän | Tekijä = Jarmo Wallenius | Selite = Ympäristö-osio| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 22.11.2011 | Viitattu = 29.1.2014 }}</ref>
'''Hyökyaalto''' on hyökyvä [[aalto]], hyöky<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja | Vuosi = 2016| Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=hy%C3%B6kyaalto&SearchWord=hy%C3%B6kyaalto&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 }}</ref>. Hyökyaaltona pidetään aaltoa, jonka korkeus on vähintään kaksi kertaa säätilassa vallitseva merkitsevä aallonkorkeus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/luonto/280251/Hirvioaaltoja+syntyy+merilla++ennakoitua+enemman | Nimeke = Hirviöaaltoja syntyy merillä ennakoitua enemmän | Tekijä = Jarmo Wallenius | Selite = Ympäristö-osio| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 22.11.2011 | Viitattu = 29.1.2014 }}</ref> Tietyssä tilanteessa syntyvästä hyökyaallosta käytetään nimitystä '''roitoaalto'''.<ref name=roisto/>


Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty [[merkitsevä aallonkorkeus|merkitsevän aallonkorkeuden]] käsite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.<ref name="NOAA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opc.ncep.noaa.gov/perfectstorm/mpc_ps_rogue.shtml | Nimeke = Rogue Waves | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =NWS Ocean prediction center | Viitattu =14.7.2013 | Kieli = }}</ref>
Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty [[merkitsevä aallonkorkeus|merkitsevän aallonkorkeuden]] käsite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.<ref name="NOAA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opc.ncep.noaa.gov/perfectstorm/mpc_ps_rogue.shtml | Nimeke = Rogue Waves | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =NWS Ocean prediction center | Viitattu =14.7.2013 | Kieli = }}</ref>


Aaltojen kasvua kuvaavan epälineaarisen [[Schrödingerin yhtälö]]n analyyttinen ratkaisu, Peregrinen solitoni, on johdettu vuonna 1983. Se selittää, miten tyynen merenpinnan keskellä voi syntyä hyvin korkea aalto, jonka kaltaisten oletetaan aiheuttaneen lukuisia merionnettomuuksia. Nämä aallot häviävät syntypaikallaan yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin. Sitä tukevia mittauksia on tehty optiikan puolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2010/4/Roistoaallon_prototyypin_jaljilla | Nimeke = Roistoaallon prototyypin jäljillä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Rajapinta | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>
Aaltojen kasvua kuvaavan epälineaarisen [[Schrödingerin yhtälö]]n analyyttinen ratkaisu, Peregrinen solitoni, on johdettu vuonna 1983. Se selittää, miten tyynen merenpinnan keskellä voi syntyä hyvin korkea aalto, roistoaalto, jonka kaltaisten oletetaan aiheuttaneen lukuisia merionnettomuuksia. Nämä aallot häviävät syntypaikallaan yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin. Sitä tukevia mittauksia on tehty optiikan puolella.<ref name=roisto>{{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2010/4/Roistoaallon_prototyypin_jaljilla | Nimeke = Roistoaallon prototyypin jäljillä | Tekijä = Anna Naukkarinen | Julkaisu = Rajapinta | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>


Suurimmat yksittäiset aallot voivat olla noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden verran.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/merkitseva-aallonkorkeus/ | Nimeke = Merkitsevä aallonkorkeus | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Itämeriportaali | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>
Suurimmat yksittäiset aallot voivat olla noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden verran.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/merkitseva-aallonkorkeus/ | Nimeke = Merkitsevä aallonkorkeus | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Itämeriportaali | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>
Rivi 10: Rivi 10:
Itämerellä on mitattu 14 metrin aalto vuonna 2004. Tätä korkeammat aallot ovat valtamerilläkin harvinaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/aaltoennatyksia/ | Nimeke = Aaltoennätykset Itämerellä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Itämeriportaali | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>
Itämerellä on mitattu 14 metrin aalto vuonna 2004. Tätä korkeammat aallot ovat valtamerilläkin harvinaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/aaltoennatyksia/ | Nimeke = Aaltoennätykset Itämerellä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Itämeriportaali | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>


Erityisen suuria aaltoja voivat muodostaa positiivinen [[interferenssi]] kahden eri suunnasta tulevan aaltokuvion kohdatessa tai aaltoenergian kohdentuminen esimerkiksi merivirtojen kohtauspisteessä.<ref name="NOAA"/> Myös matalikolla voi olla samanlainen aaltoja vahvistava vaikutus kuin merivirtojen kohtaamisella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074153936/Aallokot+kasvavat+myos+Itamerella | Nimeke = Aallokot kasvavat myös Itämerellä
Erityisen suuria aaltoja voivat muodostaa positiivinen [[interferenssi]] kahden eri suunnasta tulevan aaltokuvion kohdatessa tai aaltoenergian kohdentuminen esimerkiksi merivirtojen kohtauspisteessä.<ref name="NOAA"/> Myös matalikolla voi olla samanlainen aaltoja vahvistava vaikutus kuin merivirtojen kohtaamisella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074153936/Aallokot+kasvavat+myos+Itamerella | Nimeke = Aallokot kasvavat myös Itämerellä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 15.7.2013 | Kieli = }}</ref>
| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 15.7.2013 | Kieli = }}</ref>


[[Tsunami]]ksi kutsutaan maanjäristyksen aiheuttamaa sarjallista hyökyaaltoa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.kotus.fi/?i=510&s=2613 | nimeke = Mikä on tsunami? | julkaisu = Kotus.fi | viitattu = 13. heinäkuuta 2013}}</ref>
[[Tsunami]]ksi kutsutaan maanjäristyksen aiheuttamaa sarjallista hyökyaaltoa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.kotus.fi/?i=510&s=2613 | nimeke = Mikä on tsunami? | julkaisu = Kotus.fi | viitattu = 13. heinäkuuta 2013}}</ref>
Rivi 22: Rivi 21:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2009/4/Roistoaalto_on_merimiehen_painajainen_ja_tutkijan_unelma | Nimeke = Roistoaalto on merimiehen painajainen ja tutkijan unelma | Tekijä = Marjut Kemiläinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rajapinta | Ajankohta = 15.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.1.2014 | Kieli = }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2009/4/Roistoaalto_on_merimiehen_painajainen_ja_tutkijan_unelma | Nimeke = Roistoaalto on merimiehen painajainen ja tutkijan unelma | Tekijä = Marjut Kemiläinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rajapinta | Ajankohta = 15.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.1.2014 | Kieli = }}


[[Luokka:Aallot (vesi)]]
[[Luokka:Aallot (vesi)]]

Versio 18. tammikuuta 2017 kello 09.08

Suuri aalto murtuu rannikon läheisyydessä.

Hyökyaalto on hyökyvä aalto, hyöky[1]. Hyökyaaltona pidetään aaltoa, jonka korkeus on vähintään kaksi kertaa säätilassa vallitseva merkitsevä aallonkorkeus.[2] Tietyssä tilanteessa syntyvästä hyökyaallosta käytetään nimitystä roitoaalto.[3]

Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty merkitsevän aallonkorkeuden käsite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.[4]

Aaltojen kasvua kuvaavan epälineaarisen Schrödingerin yhtälön analyyttinen ratkaisu, Peregrinen solitoni, on johdettu vuonna 1983. Se selittää, miten tyynen merenpinnan keskellä voi syntyä hyvin korkea aalto, roistoaalto, jonka kaltaisten oletetaan aiheuttaneen lukuisia merionnettomuuksia. Nämä aallot häviävät syntypaikallaan yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin. Sitä tukevia mittauksia on tehty optiikan puolella.[3]

Suurimmat yksittäiset aallot voivat olla noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden verran.[5]

Itämerellä on mitattu 14 metrin aalto vuonna 2004. Tätä korkeammat aallot ovat valtamerilläkin harvinaisia.[6]

Erityisen suuria aaltoja voivat muodostaa positiivinen interferenssi kahden eri suunnasta tulevan aaltokuvion kohdatessa tai aaltoenergian kohdentuminen esimerkiksi merivirtojen kohtauspisteessä.[4] Myös matalikolla voi olla samanlainen aaltoja vahvistava vaikutus kuin merivirtojen kohtaamisella.[7]

Tsunamiksi kutsutaan maanjäristyksen aiheuttamaa sarjallista hyökyaaltoa.[8]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja kielitoimistonsanakirja.fi.
  2. ↑ Jarmo Wallenius: Hirviöaaltoja syntyy merillä ennakoitua enemmän (Ympäristö-osio) Turun Sanomat. 22.11.2011. Viitattu 29.1.2014.
  3. ↑ a b Anna Naukkarinen: Roistoaallon prototyypin jäljillä Rajapinta. 2010. Viitattu 14.7.2013.
  4. ↑ a b Rogue Waves NWS Ocean prediction center. Viitattu 14.7.2013.
  5. ↑ Merkitsevä aallonkorkeus Itämeriportaali. Viitattu 14.7.2013.
  6. ↑ Aaltoennätykset Itämerellä Itämeriportaali. Viitattu 14.7.2013.
  7. ↑ Aallokot kasvavat myös Itämerellä 2006. Turun Sanomat. Viitattu 15.7.2013.
  8. ↑ Mikä on tsunami? Kotus.fi. Viitattu 13. heinäkuuta 2013.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyökyaalto&oldid=16195121”