Ero sivun ”Reaaliaikainen käyttöjärjestelmä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Esimerkki käyttökohteesta voivat olla auton [[Lukkiutumattomat jarrut]] (ABS): jarrujärjestelmä ei voi jäädä odottamaan tiettyä maksimiaikaa kauempaa missään tilanteessa. |
Esimerkki käyttökohteesta voivat olla auton [[Lukkiutumattomat jarrut]] (ABS): jarrujärjestelmä ei voi jäädä odottamaan tiettyä maksimiaikaa kauempaa missään tilanteessa. |
||
== Toteutustapoja == |
|||
Toteutustavat voidaan jakaa kahteen kategoriaan: |
|||
* tapahtumapohjainen (''event-driven'') |
|||
* aikajakava (''time sharing'') |
|||
Aikajakavajärjestelmä voi olla tasaisempi moniajon kannalta, mutta voi käyttää enemmän resursseja kuin tarpeen mikäli järjestelmä käyttää paljon aikaa odottamiseen. |
|||
== Reaaliaikakäyttöjärjestelmiä == |
== Reaaliaikakäyttöjärjestelmiä == |
Versio 8. tammikuuta 2017 kello 17.57
Reaaliaikainen käyttöjärjestelmä (engl. Real-time operating system, RTOS) on käyttöjärjestelmä, joka noudattaa reaaliaikaisuus-vaatimuksia.
Vaatimukset voidaan jakaa kahteen kategoriaan:
- pehmeä (soft real-time)
- kova (hard real-time)
Keskeinen suunnittelukohta on vaatimus vasteajan noudattamisesta: ajassa, jossa toiminnon on joko onnistuttava tai epäonnistuttava. Reaaliaikaisen järjestelmän ei tarvitse olla nopea, mutta sen on oltava luotettava ja reagoitava aina tietyn aikarajan sisällä.
Esimerkki käyttökohteesta voivat olla auton Lukkiutumattomat jarrut (ABS): jarrujärjestelmä ei voi jäädä odottamaan tiettyä maksimiaikaa kauempaa missään tilanteessa.
Toteutustapoja
Toteutustavat voidaan jakaa kahteen kategoriaan:
- tapahtumapohjainen (event-driven)
- aikajakava (time sharing)
Aikajakavajärjestelmä voi olla tasaisempi moniajon kannalta, mutta voi käyttää enemmän resursseja kuin tarpeen mikäli järjestelmä käyttää paljon aikaa odottamiseen.