Ero sivun ”Areiolaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p clean up, typos fixed: ttin → ttiin using AWB |
selkeämmin tekijä |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
[[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous|Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa]] vuonna [[325]] Areioksen oppi hylättiin ja selitettiin Kristuksen olevan syntyneen, ei luodun, ja Isän kanssa samaa olemusta. Päätös, jonka tarmokkain puolustaja oli [[Athanasios Suuri|Athanasios]], vahvistettiin lopullisesti [[Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous|Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa]] vuonna [[381]]. Areios ja joukko areiolaisia piispoja erotettiin kirkosta ja tuomittiin maanpakoon.<ref name="Castrén-2011"/> |
[[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous|Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa]] vuonna [[325]] Areioksen oppi hylättiin ja selitettiin Kristuksen olevan syntyneen, ei luodun, ja Isän kanssa samaa olemusta. Päätös, jonka tarmokkain puolustaja oli [[Athanasios Suuri|Athanasios]], vahvistettiin lopullisesti [[Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous|Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa]] vuonna [[381]]. Areios ja joukko areiolaisia piispoja erotettiin kirkosta ja tuomittiin maanpakoon.<ref name="Castrén-2011"/> |
||
Monet [[germaanit|germaaniheimot]] kääntyivät ensin areiolaisuuteen ja vasta myöhemmin [[katolisuus|katoliseen]] kristinuskoon. Syynä tähän oli se, että areiolaiset karkotettiin 300- ja 400-luvuilla [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnasta]] harhaoppisina, kun [[Rooman keisari]]t alkoivat suosia kristinuskoa. |
Monet [[germaanit|germaaniheimot]] kääntyivät ensin areiolaisuuteen ja vasta myöhemmin [[katolisuus|katoliseen]] kristinuskoon. Syynä tähän oli se, että areiolaiset karkotettiin 300- ja 400-luvuilla [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnasta]] harhaoppisina, kun [[Rooman keisari]]t alkoivat suosia kristinuskoa. Areiolaiset pakenivat mm. germaanien alueille ja tekivät siellä lähetystyötä. |
||
[[Athanasioksen uskontunnustus]] on tehty |
[[Athanasioksen uskontunnustus]] on tehty areiolaista opetusta vastaan. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 11. marraskuuta 2016 kello 14.09
Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut Jumalan kolminaisuutta koskenut oppi, joka tuomittiin harhaoppiseksi. Areiolaisen suuntauksen perustajana voidaan pitää aleksandrialaista presbyteeriä nimeltä Areios, josta oppi on saanut nimensä. Areiolaisuutta koskenut kiista oli varhaisen kirkon merkittävimpia teologisia ongelmia.[1][2]
Areiolaisten mukaan Kristus eli kolminaisuuden toinen persoona Poika ei ollut samaa olemusta kuin Isä. He myös kielsivät Kristuksen iankaikkisuuden eli sen, että tämä olisi "Isästä iankaikkisuudessa syntynyt”, ja katsoivat tämän olevan Jumalan ensimmäinen luomus.[2] Täten areiolaiset käytännössä kielsivät Jeesuksen jumaluuden. Areiolaisuus perustui Areioksen pyrkimykseen saattaa perinteinen kolminaisuusoppi sopusointuun platonilaisen teologian kanssa. Tämän vuoksi Areios määritteli, että vain Isä on transsendenttinen Jumala, kun taas Poika oli Logos, joka vastasi platonilaista demiurgia.[3]
Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 325 Areioksen oppi hylättiin ja selitettiin Kristuksen olevan syntyneen, ei luodun, ja Isän kanssa samaa olemusta. Päätös, jonka tarmokkain puolustaja oli Athanasios, vahvistettiin lopullisesti Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 381. Areios ja joukko areiolaisia piispoja erotettiin kirkosta ja tuomittiin maanpakoon.[2]
Monet germaaniheimot kääntyivät ensin areiolaisuuteen ja vasta myöhemmin katoliseen kristinuskoon. Syynä tähän oli se, että areiolaiset karkotettiin 300- ja 400-luvuilla Rooman valtakunnasta harhaoppisina, kun Rooman keisarit alkoivat suosia kristinuskoa. Areiolaiset pakenivat mm. germaanien alueille ja tekivät siellä lähetystyötä.
Athanasioksen uskontunnustus on tehty areiolaista opetusta vastaan.
Lähteet
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Areiolaisuus”, Antiikin käsikirja, s. 51. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 520–521. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
- ↑ af Hällström, Gunnar & Laato, Anni Maria & Pihkala, Juha: Johdatus varhaisen kirkon teologiaan, s. 148. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-227-5.
Aiheesta muualla
- Areiolaisuus Ortodoksi.net
- Areiolaisuus Islaminuskon näkemys