Ero sivun ”Kristallipalatsi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei tarvitse ottaa kantaa tapahtuuko jokin "onneksi" |
enkkuwikin mukaan alettiin siirtää heti kohta maailmannäyttelyn jälkeen eikä vasta '55 |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Tiedosto:Crystal Palace.PNG|thumb|Kristallipalatsin julkisivu maailmannäyttelyn aikaan aikalaispiirroksessa.]] |
||
[[Tiedosto:Crystal Palace General view from Water Temple.jpg|thumb|Sydenhamin Kristallipalatsi valokuvassa vuodelta 1854.]] |
|||
'''Kristallipalatsi''' ({{k-en|Crystal Palace}}) oli |
'''Kristallipalatsi''' ({{k-en|The Crystal Palace}}) oli [[kasvihuone]]insinööri [[Joseph Paxton]]in suunnittelema [[valurauta|valuraudasta]], lasista ja osittain puusta rakennettu näyttelyhalli, joka oli suunniteltu vuoden 1851 [[Lontoon maailmannäyttely]]ä varten<ref name=miettinen>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xip.fi/taidehistoria/?page_id=73 | Nimeke = Uusia tekniikoita | Tekijä = Miettinen, Jukka O. | Julkaisu = "Tila, kuva, aatteet"-luentosarjan oheismateriaali | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Teatterikorkeakoulu | Viitattu = 30.4.2011 }}<br>(Huom. Lontoon maailmannäyttelyn järjestämisvuosi on lähteen mukaan 1852 eli väärä.)</ref>. Aikaansa nähden poikkeuksellisen kevyeltä näyttävä rakennus pystytettiin vain viidessä kuukaudessa ennaltavalmistettujen osien ansioista. Kristallipalatsi oli kevyiden rakenteidensa vuoksi insinööri- ja arkkitehtitaidon voimannäyte ja tarjosi näytteilleasettajille valoisat 70 000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Kristallipalatsi siirrettiin maailmannäyttelyn jälkeen [[Sydenham Hill]]iin, jossa se tuhoutui tulipalossa 1936. |
||
Paxton tunsi jo ennalta kasvihuoneiden rakentamisen, mutta hänellä ei ollut arkkitehdin koulutusta. Sen vuoksi hänen osallistumisensa maailmannäyttelyrakennuksen suunnittelukilpailuun oli rohkea teko. Epäilijät sanoivat, että rakennus ei kestä tuulessa, että se muuttuisi auringonpaisteessä sietämättömän kuumaksi tai että lasipinnat voisivat lämmetessään hajota. Mikään näistä epäilyksistä ei toteutunut. Lähes koko rakennelma koottiin samanlaisista 90 cm leveistä ja 7 |
Paxton tunsi jo ennalta kasvihuoneiden rakentamisen, mutta hänellä ei ollut [[Arkkitehti|arkkitehdin]] koulutusta. Sen vuoksi hänen osallistumisensa maailmannäyttelyrakennuksen suunnittelukilpailuun oli rohkea teko. Epäilijät sanoivat, että rakennus ei kestä tuulessa, että se muuttuisi auringonpaisteessä sietämättömän kuumaksi tai että lasipinnat voisivat lämmetessään hajota. Mikään näistä epäilyksistä ei toteutunut. Lähes koko rakennelma koottiin samanlaisista 90 cm leveistä ja 7 metriä pitkistä standardiosista. Tarvittiin 93 000 neliömetriä lasia, mikä oli kolmasosa maan vuotuisesta tuotannosta. Samaan aikaan (1838) oli kehitetty uusi tekniikka lasilevyjen tuotantoon. Myös [[Ovi- ja ikkunavero|ikkunavero]]n kumoutuminen oli välttämätön ehto hankkeen toteutumiselle. Rakennus oli 564 m pitkä, 124 m leveä ja 33 m korkea. Siihen tarvittiin 293 655 lasilevyä, 30 000 rautaista perusosaa ja suuri määrä puisia lattianpäällysteitä. Rakennus oli ainutlaatuinen ja sen sisällä kulkevat tunsivat olonsa epätodelliseksi, sillä he kulkivat lasisen rakennuksen sisällä.<ref name="sis">{{Kirjaviite | Tekijä = Bill Bryson| Nimeke =Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = 15–19| Selite =Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos ''At Home: A Short History of Private Life'', Transworld Publishers/Doubleday 2010) | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-36967-8 }}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* Jürgen Tietz: 1900-luvun arkkitehtuuri. Könemann 2000. |
* Jürgen Tietz: ''1900-luvun arkkitehtuuri''. Könemann, 2000. |
||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
[[Luokka:Lontoon rakennukset ja rakennelmat]] |
|||
* {{Commonscat-rivi|Crystal Palace (building)}} |
|||
[[Luokka:Englannin entiset rakennukset ja rakennelmat]] |
[[Luokka:Englannin entiset rakennukset ja rakennelmat]] |
||
Versio 18. toukokuuta 2015 kello 23.13
Kristallipalatsi (engl. The Crystal Palace) oli kasvihuoneinsinööri Joseph Paxtonin suunnittelema valuraudasta, lasista ja osittain puusta rakennettu näyttelyhalli, joka oli suunniteltu vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyä varten[1]. Aikaansa nähden poikkeuksellisen kevyeltä näyttävä rakennus pystytettiin vain viidessä kuukaudessa ennaltavalmistettujen osien ansioista. Kristallipalatsi oli kevyiden rakenteidensa vuoksi insinööri- ja arkkitehtitaidon voimannäyte ja tarjosi näytteilleasettajille valoisat 70 000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Kristallipalatsi siirrettiin maailmannäyttelyn jälkeen Sydenham Hilliin, jossa se tuhoutui tulipalossa 1936.
Paxton tunsi jo ennalta kasvihuoneiden rakentamisen, mutta hänellä ei ollut arkkitehdin koulutusta. Sen vuoksi hänen osallistumisensa maailmannäyttelyrakennuksen suunnittelukilpailuun oli rohkea teko. Epäilijät sanoivat, että rakennus ei kestä tuulessa, että se muuttuisi auringonpaisteessä sietämättömän kuumaksi tai että lasipinnat voisivat lämmetessään hajota. Mikään näistä epäilyksistä ei toteutunut. Lähes koko rakennelma koottiin samanlaisista 90 cm leveistä ja 7 metriä pitkistä standardiosista. Tarvittiin 93 000 neliömetriä lasia, mikä oli kolmasosa maan vuotuisesta tuotannosta. Samaan aikaan (1838) oli kehitetty uusi tekniikka lasilevyjen tuotantoon. Myös ikkunaveron kumoutuminen oli välttämätön ehto hankkeen toteutumiselle. Rakennus oli 564 m pitkä, 124 m leveä ja 33 m korkea. Siihen tarvittiin 293 655 lasilevyä, 30 000 rautaista perusosaa ja suuri määrä puisia lattianpäällysteitä. Rakennus oli ainutlaatuinen ja sen sisällä kulkevat tunsivat olonsa epätodelliseksi, sillä he kulkivat lasisen rakennuksen sisällä.[2]
Lähteet
- Jürgen Tietz: 1900-luvun arkkitehtuuri. Könemann, 2000.
Viitteet
- ↑ Miettinen, Jukka O.: Uusia tekniikoita "Tila, kuva, aatteet"-luentosarjan oheismateriaali. 2011. Teatterikorkeakoulu. Viitattu 30.4.2011.
(Huom. Lontoon maailmannäyttelyn järjestämisvuosi on lähteen mukaan 1852 eli väärä.) - ↑ Bill Bryson: Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona, s. 15–19. Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos At Home: A Short History of Private Life, Transworld Publishers/Doubleday 2010). WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36967-8.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristallipalatsi Wikimedia Commonsissa
