Ero sivun ”Pulttilukko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Asiakorjauksia ja editointia |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Pulttilukko''' on tavallisesti [[kivääri]]ssä käytetty lukkomekanismi, jonka pääosat ovat sylinterimäinen lukkorunko ja lukkopultti siihen liitettyine lukon kampineen, [[iskuri|iskureineen]] ja patruunan ulosvetäjineen. Lukkopultti on iskupiikin porausta lukuunottamatta umpiteräksestä työstetty sylinterimäinen osa, jonka etupäähän on työstetty tila [[patruuna]]n kantaa varten. Patruunan kantaan nojaavaa kohtaa sanotaan iskupohjaksi. |
'''Pulttilukko''' on tavallisesti [[kivääri]]ssä käytetty lukkomekanismi, jonka pääosat ovat sylinterimäinen lukkorunko ja lukkopultti siihen liitettyine lukon kampineen, [[iskuri|iskureineen]] ja patruunan ulosvetäjineen. Lukkopultti on iskupiikin porausta lukuunottamatta umpiteräksestä työstetty sylinterimäinen osa, jonka etupäähän on työstetty tila [[patruuna]]n kantaa varten. Patruunan kantaan nojaavaa kohtaa sanotaan ''iskupohjaksi''. |
||
Patruuna viedään makasiinista tai lippaasta tai käsin syötettäessä patruunapesän suulta lukonkammen avulla patruunapesään. Samalla virittyy aseen iskuri. |
Patruuna viedään makasiinista tai lippaasta tai käsin syötettäessä patruunapesän suulta lukonkammen avulla patruunapesään. Samalla virittyy aseen iskuri. Haluttaessa poistaa ammutun patruunan [[hylsy]] tai ampumaton patruuna ulosvetäjän kynsi tarttuu patruunankantaan viritysliikken aikana, heittää sen ulos aseesta ja eteenpäin työnnettäessä vie uuden patruunan pesään. |
||
Lukko pysyy suljettuna lukkopultin ja siihen työstettyjen sulkunokkien sekä lukkorungon vastaavien sulkuolakkeiden avulla. Nokkia on tavallisesti 2-4 ja ne ovat useimmin lukon etuosassa. Heikkotehoisissa aseissa, lähinnä [[pienoiskivääri|pienoiskivääreissä]], erillisiä sulkunokkia ei aina ole, vaan lukko pysyy suljettuna lukkorungossa olevan hylsyaukon takareunaan nojaavan lukonkammen varassa. |
|||
Haluttaessa poistaa ammutun patruunan [[hylsy]] tai ampumaton patruuna, viritysliike vetää sen pois patruunapesästä, heittää ulos aseesta ja eteenpäin työnnettäessä vie uuden patruunan pesään. |
|||
Pulttilukkoisia kivääreitä ovat mm. [[Mauser Kar 98k]] ja [[Mosin Nagant]]. Myös [[pistooli|pistooleita]] valmistetaan pulttilukkoisina, jolloin ne yleensä ovat voimakastehoisia ja tarkoitettu metsästykseen tai pitkän matkan tarkkuusammuntaan. |
Pulttilukkoisia kivääreitä ovat mm. [[Mauser Kar 98k]] ja [[Mosin Nagant]]. Myös [[pistooli|pistooleita]] valmistetaan pulttilukkoisina, jolloin ne yleensä ovat voimakastehoisia ja tarkoitettu metsästykseen tai pitkän matkan tarkkuusammuntaan. |
||
Versio 11. elokuuta 2006 kello 18.40
Pulttilukko on tavallisesti kiväärissä käytetty lukkomekanismi, jonka pääosat ovat sylinterimäinen lukkorunko ja lukkopultti siihen liitettyine lukon kampineen, iskureineen ja patruunan ulosvetäjineen. Lukkopultti on iskupiikin porausta lukuunottamatta umpiteräksestä työstetty sylinterimäinen osa, jonka etupäähän on työstetty tila patruunan kantaa varten. Patruunan kantaan nojaavaa kohtaa sanotaan iskupohjaksi.
Patruuna viedään makasiinista tai lippaasta tai käsin syötettäessä patruunapesän suulta lukonkammen avulla patruunapesään. Samalla virittyy aseen iskuri. Haluttaessa poistaa ammutun patruunan hylsy tai ampumaton patruuna ulosvetäjän kynsi tarttuu patruunankantaan viritysliikken aikana, heittää sen ulos aseesta ja eteenpäin työnnettäessä vie uuden patruunan pesään.
Lukko pysyy suljettuna lukkopultin ja siihen työstettyjen sulkunokkien sekä lukkorungon vastaavien sulkuolakkeiden avulla. Nokkia on tavallisesti 2-4 ja ne ovat useimmin lukon etuosassa. Heikkotehoisissa aseissa, lähinnä pienoiskivääreissä, erillisiä sulkunokkia ei aina ole, vaan lukko pysyy suljettuna lukkorungossa olevan hylsyaukon takareunaan nojaavan lukonkammen varassa.
Pulttilukkoisia kivääreitä ovat mm. Mauser Kar 98k ja Mosin Nagant. Myös pistooleita valmistetaan pulttilukkoisina, jolloin ne yleensä ovat voimakastehoisia ja tarkoitettu metsästykseen tai pitkän matkan tarkkuusammuntaan.