Ero sivun ”Konfirmaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
|||
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
[[Luokka:Kirkolliset toimitukset]] |
[[Luokka:Kirkolliset toimitukset]] |
||
[[Luokka:Uskonto ja lapset]] |
[[Luokka:Uskonto ja lapset]] |
||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
[[sl:Birma]] |
[[sl:Birma]] |
||
Versio 10. helmikuuta 2015 kello 01.03
Konfirmaatio on kirkollinen toimitus, joka järjestetään useimmiten rippikoulun päättyessä. Suomalaisessa kulttuurissa konfirmaatio on myös aikuistumisriitti. Konfirmaation juuret ovat kastetapahtumassa. Rippikoulussa annettavan kasteopetuksen jälkeen voi tulla konfirmoiduksi, jolloin kastettu tunnustautuu kristityksi ja seurakunta rukoilee uskon vahvistusta.
”Konfirmaatio”-sanan juuret ovat latinan sanassa ”confirmare”, joka tarkoittaa vahvistamista. Usein vahvistaminen ymmärretään vastoin luterilaista käsitystä kasteen vahvistamiseksi, mutta siinä on kysymys kastetun vahvistamisesta.
Konfirmaatio evankelis-luterilaisessa kirkossa
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa konfirmaatio mielletään rippikoulun päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon. Rippikoulussa valmistaudutaan konfirmaatioon, joka useimmiten toimitetaan seurakunnan messun yhteydessä. Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu konfirmaation ja ehtoolliselle osallistumisen yhteenkuuluvuutta. Aikuisrippikoulun käyneen ei tarvitse erikseen osallistua konfirmaatioon.[1]
Konfirmaation antamat oikeudet
- Oikeus toimia kummina [2]
- Oikeus osallistua ehtoolliselle itsenäisesti [3]
- Vaalikelpoisuus seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on tullut täysi-ikäiseksi [4]
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen.
Luterilainen kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön alban konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi vielä 1970-luvulla.lähde?
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. [5]
Konfirmaatio muissa kirkoissa
Roomalais-katolisessa kirkossa konfirmaatio on sakramentti.
Ortodoksisessa kirkossa konfirmaatio on kaksiosainen: kasteen yhteydessä suoritetaan mirhavoitelu ja kun lapsi on täyttänyt 40 päivää suoritetaan liturgian yhteydessä seurakuntaan ottaminen. Nämä kaikki voidaan myös suorittaa peräkkäin: näin tehdään alkukirkon perintöä mukailevassa kasteliturgiassa, jonka kehitti amerikkalainen oppinut, isä professori Alexander Schmemann ja Suomeen toi isä arkkipiispa Paavali.[6]
Lähteet
- ↑ Kirkkojärjestys 1:3 finlex.fi.
- ↑ Kirkkojärjestys 2:16 finlex.fi.
- ↑ Kirkkojärjestys 3:5 finlex.fi.
- ↑ Kirkkolaki 7:3 finlex.fi.
- ↑ Konfirmaatiomessun kaava (doc) evl.fi.
- ↑ Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto
Katso myös
- Evankelis-luterilainen kirkko
- Kaste
- Rippikoulu
- Mirhavoitelu (Ortodoksinen)