Klaus Lydekenpoika Djäkn

Klaus Lydekenpoika Djäkn (Claus Lydekesson Diekn, k. 1435) oli saksalaissyntyinen Turun linnan vouti (n. 1409-1435) ja ilmeisesti erityisen varakas mahtimies.

Klaus Lydekenpojan isä Lydeke, patronymikoniltaan ehkä Olavinpoika, on ollut saksalaisperäinen henkilö ja jossakin virka-asemassa Suomessa. Ilmeisesti Lydeke on sama kuin Lyder van Kyren, Turun linnanpäällikkö.

Lisänimen djäkn, teini, herra Klaus ilmeisesti sai siitä että opiskeli kohtuullisen pitkälle. Hänen menestyksensä virkaurallakin saattaa selittyä kirjallisten taitojen kautta.

Klaus Djäkn meni naimisiin Kirsti Jonnentyttären, isänsä Laitilan Isonkartanon herran Jonne Antinpojan ja veljiensä tulevan perijättären kanssa.

ja sai ainakin yhden pojan, Henrikin, joka opiskeli Pariisin yliopistossa. Hänellä oli mahdollisesti peräti kolme poikaa, ja useimmat heistä ainakin opiskelivat tullakseen kirkonmiehiksi. Ilmeisestikään kukaan pojista ei jättänyt jälkeläisiä.

Heillä oli useita tyttäriä, joille kaikille Klaus järjesti mttavat myötäjäidet: iso kartano kullekin. Nämä tyttäret naivat Suomen keskiaikaisia kotimaisia mahtisukujen perillisiä, ja heistä polveutuvat monet myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan johtavat suomalaiset aatelissuvut.

Tyttäret ja näiden avioliitot

• Martta Klauntytär, jonka ensimmäinen puoliso oli Jonne Olavinpoika Tavast-sukua, kuollut ennen 1439, piispa Maunun veli, ja toinen puoliso Karl von Dönhoff Liivinmalta. Tämä tytär sai maata Varsinais-Suomesta, ja hänestä polveutuu Kuitian kartanonherrain dynastia (Fleming). Etunimi Klaus oli jo perinteinen Martan vävyn Henrikki Flemingin suvussa, ja se toistuu siellä runsain lukumäärin jälkeenpäinkin (esimerkiksi marski Klaus Fleming).
• Pirjo Klauntytär, jonka puoliso oli valtaneuvos, ritari Henrikki Svärd Kurki-sukua. Tämä tytär sai Vanajan Harvialan maat. Hänestä polveutuu niin kutsuttu Lepaan suku.Hänen tyttärenpoikansa ai etunimen Klaus.
• Kaarina Klauntytär, jonka puoliso oli (Jakob) Jeppe Kurki-sukua, ilmeisesti Henrikin serkku. Tämä tytär sai ilmeisesti maata Hämeestä tai Pirkanmaalta. Hänestä polveutuu senjälkeinen Laukon Kurki-suku. Heidän poikansa sai etunimen Klaus.
• Anna Klauntytär, jonka puoliso oli valtaneuvos Henrikki Bidz. Tämä tytär sai Nousiaisten Nyynäisten maat. Bidz-suku kyllä jatkui, muttei kovin pitkään. Nyynäisten omistajaksi nousee (ilmeisesti kaupan tm kautta) valtaneuvos Klaus Petterinpoika Fleming, joka ei polveudu näistä. Sittemmin Klausin poika Henrikki nai Martta Klauntyttären tyttären eli Annan sisarentyttären.
• (etunimeltä nyttemmin tuntematon) Klauntytär, jonka puoliso oli Henrikki Olavinpoika Horn-suvusta, Halikon Joensuun herra. Tämä tytär sai Mynämäen Kankaisten maat. Hänestä polveutuu Horn-suku. Heidän poikansa sai etunimen Klaus.

liitännäisyys Elinan Surma -balladiin

Balladien kuvaama Elinan surma kertoo mahdollisesti Djäknistä: Klaus-niminen mahtimies poltti (ensimmäisen) vaimonsa Elinin ja ainoan lapsensa. Sovittaakseen tekoaan hän lahjoitti huomattavasti omaisuutta kirkolle.

Lisätietoa: Mietoisten historia

• Elinan surma-tutkimuksista yhteenvetoa

Lähteitä

• Djäkn, Lydeken suku, Svenska äldre fälsesläkter