Ero sivun ”Aaltopahvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p fix |
p →Aaltopahvien raaka-aineet): typo |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Lähes puolet kaikesta aaltopahvista käytetään elintarvikkeiden kuljetuspakkauksiin. Niihin soveltuu yksi- tai useampiaaltoinen pahvi, jonka molemminpuoliset liner-kerrokset tekevät pahvista tarpeeksi jäykän. Yksiaaltoista pahvia, jossa liner on vain toisella puolella (ns. yksipuolinen aaltopahvi) käytetään taipuisuutensa vuoksi rullatavarana esimerkiksi remonttitöissä lattian suojaamiseen. |
Lähes puolet kaikesta aaltopahvista käytetään elintarvikkeiden kuljetuspakkauksiin. Niihin soveltuu yksi- tai useampiaaltoinen pahvi, jonka molemminpuoliset liner-kerrokset tekevät pahvista tarpeeksi jäykän. Yksiaaltoista pahvia, jossa liner on vain toisella puolella (ns. yksipuolinen aaltopahvi) käytetään taipuisuutensa vuoksi rullatavarana esimerkiksi remonttitöissä lattian suojaamiseen. |
||
==Aaltopahvien raaka-aineet |
==Aaltopahvien raaka-aineet== |
||
===Lainerit=== |
===Lainerit=== |
||
Aaltopahvin lainerikartongissa on raa’asta sulfaattimassasta valmistettu runkokerros ja pidempään keitetystä massasta valmistettu sileä pintakerros painatusta varten. Lainereita valmistetaan ruskeana, valkopintaisena ''pilvilainerina'' josta ruskea pohja kuultaa läikittäisesti läpi, täysin valkopintaisena ja läpeensä valkoisena. Lainerit ovat neliömassaltaan 100–300 g/m².<ref name = seppalaym>{{Kirjaviite | Tekijä = Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage | Nimeke =Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus | Vuosi = 2000 | Sivu =56–57 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Opetushallitus | Isbn = 952-13-0606-8 | Viitattu = 29.11.2014 }}</ref> |
Aaltopahvin lainerikartongissa on raa’asta sulfaattimassasta valmistettu runkokerros ja pidempään keitetystä massasta valmistettu sileä pintakerros painatusta varten. Lainereita valmistetaan ruskeana, valkopintaisena ''pilvilainerina'' josta ruskea pohja kuultaa läikittäisesti läpi, täysin valkopintaisena ja läpeensä valkoisena. Lainerit ovat neliömassaltaan 100–300 g/m².<ref name = seppalaym>{{Kirjaviite | Tekijä = Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage | Nimeke =Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus | Vuosi = 2000 | Sivu =56–57 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Opetushallitus | Isbn = 952-13-0606-8 | Viitattu = 29.11.2014 }}</ref> |
||
Versio 30. marraskuuta 2014 kello 23.23
Aaltopahvi on kaksin- tai kolminkertainen pahvi, jonka keskimmäinen tai alempi kerros eli fluting on poimutettu.[1] Flutingin eli aallotuskartongin toiselle tai molemmille puolille on kiinnitetty aaltopahvikoneella joko veden avulla tai kevyesti liimaten ohuempi kerros tavallista lujempaa paperia, laineria (engl. liner}). Pintakartongilla on hyvät lujuusominaisuudet, ja se tukee keskellä olevaa flutingia jotta se ei pääse vääntymään.[2][3]
Koska aaltopahvi on valmistettu puukuidusta ja muista luonnonmateriaaleista, sen voi polttaa huoletta. Suositeltavampaa on kuitenkin kierrätys, johon aaltopahvi soveltuu myös hyvin.[3]
Lähes puolet kaikesta aaltopahvista käytetään elintarvikkeiden kuljetuspakkauksiin. Niihin soveltuu yksi- tai useampiaaltoinen pahvi, jonka molemminpuoliset liner-kerrokset tekevät pahvista tarpeeksi jäykän. Yksiaaltoista pahvia, jossa liner on vain toisella puolella (ns. yksipuolinen aaltopahvi) käytetään taipuisuutensa vuoksi rullatavarana esimerkiksi remonttitöissä lattian suojaamiseen.
Aaltopahvien raaka-aineet
Lainerit
Aaltopahvin lainerikartongissa on raa’asta sulfaattimassasta valmistettu runkokerros ja pidempään keitetystä massasta valmistettu sileä pintakerros painatusta varten. Lainereita valmistetaan ruskeana, valkopintaisena pilvilainerina josta ruskea pohja kuultaa läikittäisesti läpi, täysin valkopintaisena ja läpeensä valkoisena. Lainerit ovat neliömassaltaan 100–300 g/m².[4]
Flutingit eli aallotuskartongit
Flutingit valmistetaan yleensä puolikemiallisesta lehtipuumassasta, usein myös kierrätyskuiduista, ja ne kuuluvat tonnihinnaltaan halvimpiin paperilaatuihin. Flutingit ovat neliömassaltaan 100–200 g/m².[4]
Viitteet
- ↑ Tuotteiden kuljetuspakkauksiin eli pahvilaatikoihin käytettävät pahvit ovat lähes poikkeuksetta aaltopahveja. Heinolan fluting-tehtaalla selvisi, mitä fluting on: aallotuskartonkia
- ↑ Sanastoa ja tuotteen rakenne
- ↑ a b Aaltopahti: Käyttäjän käsikirja Suomen Aaltopahviyhdistys. Viitattu 3.4.2014.
- ↑ a b Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage: Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus, s. 56–57. Opetushallitus, 2000. ISBN 952-13-0606-8.