Sosiaaliantropologia

Sosiaaliantropologia tutkii sosiaalisia verkostoja, toisin sanoen, ne antropologit jotka ovat painottaneet tutkimuksissaan esimerkiksi hierarkioita, sukulaisuussuhteita yms. on luokiteltu liittämällä liite "sosiaali-" tieteenalan eteen.

Tutkimushaaran edustajia ovat esimerkiksi A. R. Radcliffe-Brown (1881–1965), W. H. R. Rivers (1864–1922), Raymond Firth ja E. E. Evans-Pritchard. Evans-Pritchard tutki Afrikassa Britannian entisissä siirtomaissa asuvien heimojen välisiä voimarakenteita ja konflikteja, tarkoituksenaan selvittää siirtomaaisännälle kuinka maata voi parhaiten hallita. Tutkimusta hän teki vuosina 1926–1930 azandeista ja 1930-luvulla nuereista. Eräs hänen havainnoistaan oli se, että keskenään riidoissa olevat heimot usein liittyivät yhteen suuremman ulkopuolisen uhan äärellä. Evans-Pritchardiin oli vaikuttanut teoreettisesti toinen englantilainen antropologi Radcliffe-Brown. Radcliffe-Brown pääteokset The Andaman Islanders (1922) ja The Social Organization of Australian Tribes käsittelevät yhteiskuntarakenteita Andamaanien saarilla ja Australiassa. Radcliffe-Browinia ja Evans-Pritchardia pidetään keskeisimpinä funktionaalisen-strukturalismin teorian kehittäjinä.

Sosiaaliantropologiaa pidetään usein kulttuuriantropologian alakäsitteenä. Sosiaaliantropologia ja kulttuuriantropologia ovat kuitenkin käsitteinä hyvin lähellä toisiaan, sillä kulttuurinen tieto ja ihmisen käyttäytyminen nivoutuvat kiinteästi yhteen. Niistä käytetäänkin usein yhteisnimitystä sosiaali- ja kulttuuriantropologia. Nimitysten erottaminen on perustunut oppihistoriallisiin perinteisiin. Suomen yliopistojen humanistisissa tiedekunnissa, kansatieteellisen ja folkloristisen opetuksen rinnalla, aineen nimenä on kulttuuriantropologia, ja yhteiskuntatieteellisissä tai valtiotieteellisissä tiedekunnissa, sosiologian alaisuudessa, samansisältöinen aine on nimeltään sosiaaliantropologia.