Huhtamo

Huhtamo on kylä Huittisten kaupungissa, Vampulan, Punkalaitumen ja Alastaron rajalla. Huhtamon alueen pinta-ala on noin 34 neliökilometriä. Kylällä toimii vielä tällä hetkellä mm. kaksi pankkia, kyläkauppa ja kirkko, mutta elinkeinorakenteeseen on väistämättä tulossa muutoksia, sillä Huhtamo on vakavasti "mummoutumassa" nuorten muuttaessa opiskelun ja työn perässä isompiin kaupunkeihin. Kylällä toimi pitkän aikaa myös alakoulu, mutta se lakkautettiin, johtuen Huittisten kaupungin rahapulasta.

Huhtamossa toimii aktiivisesti järjestö Huhtamon Nuorisoseura, jonka toimintaan kuuluu mm. miesten jalkapalloa Satakunnan 4. divisioonassa, joka perjantai järjestettävä bingo Honkapirtillä, myös tyttö-jalkapallo on vahvalla pohjalla.

Historia

Huittisissa kylien ulkopalstat tunnettiin ”maakuntina”, jollainen oli myös Huhtamon seutu, ne olivat ikivanhoja takamaita, kylien ja yksityisten talojen eräpalstoja. Seudulle perustettiin 1800-luvun alkupuolella kaksi maakirjataloa, Kalliokorven yksinäistalo Jylhänmaalle ja Riesolan Riihikoski Kodisjoenmaalle. Muita itsenäisiä taloja ei tänne ennen torpparivapautusta syntynyt.

1800-luvun puolivälissä alkoi torppariasutus. Suurin yhtenäinen alue muodostui Suttilan kulmakunnan eteläpuolisille takamaille Huhtamoon. Se kuului pääasiassa Hirvelän, Kannilan, Leppäkosken, Löysälän, Pöyriälän, Rieskalan ja Hurulan kylän omistuksiin. Laajan torppariasutuksen ”maakuntia” olivat Huhtamonmaan ohella Jylhänmaa, Ilmiönmaa, Koiranmaa, ja Lintukankaanmaa. Koiranmaa oli osaksi Punkalaitumen puolella. Tiheimmin vuokraviljelmiä oli Jylhänmaassa, missä v. 1899 oli 98 asukasta. Suon ympärille kietoutuvassa Ilmiönmaassa oli 64 asukasta Kalliokorven tienoilla puolen sataa.

Kun Huittisten takamaat muuttuivat torppariasutukseksi ruvettiin 1860-luvulla tosissaan tekemään Huhtamon tietä, joka paikoin oli kärryillä ajettavassa kunnossa. Huhtamon kangas tarjosi oivan hiekanottopaikan tietyölle. 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat todellista kehityksen aikaa. Koulusta se alkoi. Huhtamon kulmakunnalle valmistui koulurakennus v. 1908 Oskar Lydéniltä Leppäkosken Nikkilän mailta vuokratulle tontille. Koulun ensimmäinen opettaja oli Frans Fredrik Punovuori, ja hänestä tulikin pitkäaikainen opettaja aina vuoteen 1945 asti. Punovuren aloitteesta ovat monet Huhtamoa kehittäneet toimenpiteet saaneet alkunsa ja ne ovat tänäkin päivänä nähtävillä. Hän oli myös maanviljelijä ja omisti Kokinranta-nimisen tilan Huhtamossa. Loimaalta tullut Kustaa E Rantanen oli myös innolla mukana Huhtamon kehitystyössä. Opettaja Punovuori ja liikemies Rantanen panivat alulle v. 1911 Huhtamon kulmakunnan itsenäistymishankkeen. Alueeseen olisi kuulunut osia Punkalaitumesta ja Alastarosta. Uuden seurakunnan ja kirkon keskuspaikaksi olisi muodostunut Kouvolan kylä eikä Huhtamon Jylhänkangas. Asia kuitenkin raukesi, kun alueen kunnat, tuomiokapituli ja lääninhallitus vastustivat asiaa ja senaatti hylkäsi kulmakuntalaisten hakemuksen v. 1917. Seurakuntahuoneyhdistys oli kuitenkin perustettu vuoden 1911 lopussa ja Huhtamon kirkko valmistui 1928. Kirkon vihkiäiset pidettiin 1929. Frans Punovuori oli myös puuhaamassa Osuuskassaa Huhtamoon. Pankkitoiminta alkoi 1909. Punovuori itse toimi ensimmäisenä kassanhoitajana 27 vuoden ajan. Pankki toimi kansakoulun tiloissa. Kruununvoudin papereissa pankki sijaitsi Huittisten pitäjän Löysälän kylän Huhtamon metsäseudulla. Opettaja Punovuori ehdotti v. 1910, että Huhtamoon pitäisi saada Huittisten Osuuskaupan sivumyymälä. Osuuskaupan hallitus otti kuitenkin kielteisen kannan esitykseen. Myymälä saatiin kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1916. Se toimi aluksi Kalliokorvessa. Huhtamossa oli parhaimmillaan 50-luvulla viisikin kauppaa. Autokalusto oli silloin vielä vähäistä, joten tarvikkeet hankittiin lähikaupasta. Ensimmäinen postivuoro saatiin Alastaron kautta neljästi viikossa. Huittisten Telefooni oy:n ensimmäinen sivukeskus perustettiin v. 1911 Huhtamoon, kun ilmoittautui kahdeksan osakasta puhelimen käyttäjiksi. Kustaa Rantanen perusti Ilmiönmaahan 1907 yksityisen turvepehkutehtaan, jonka yhteydessä oli mylly ja sahaliike. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Suomi oli itsenäistynyt. Maanomistusoloissa tapahtui suuria muutoksia, kun torpparit itsenäistyivät. Peltoa raivattiin lisää, karjatalous vahvistui ja rakennustoiminta elpyi. Seuraava todellinen uusjako tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Talvi- ja jatkosodan päätyttyä jouduttiin huomattavia maa-alueita luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle. Sen seurauksena Karjalan väen oli asetuttava asumaan uusille asuinsijoilleen. Yksi tällainen paikka oli Huhtamon kylä. Uudet asukkaat tulivat pääosin Sakkolasta ja Pyhäjärveltä. Siirtoväki oli maatalousväestöä, ja uusia maatiloja perustettiinkin 22. Uudet tilat muodostuivat entisistä tiloista luovutetuista alueista. Väkiluvussa tapahtui lähes sadan asukkaan lisäys. Yhteistyö siirtoväen ja alueen valtaväestön kesken sujui alusta lähtien kitkattomasti. 1900-luvun viimeiset vuosikymmenet ovat olleet myös menetyksen vuosia. Kaupat ovat hävinneet ja vain yksi sivumyymälä sinnittelee olemassaolollaan. Pankkitoiminta on vähentynyt parhaista ajoistaan, toinen koulu on lakkautettu, paja on hiljentynyt ja linja-autovuorot ovat melkein loppuneet. Asukasmäärässä on tapahtunut vähennystä. Monet ovat muuttaneet Huittisten keskustaan palvelujen perään. Nykyisestä elinkeinoelämästä voisi mainita esimerkiksi Penttilän rautavaraston, Tenkasen Pitopalvelun, elektroniikan sopimusvalmistajan Korpi Control Systemsin ja Jortikan soramyynnin.