Ero sivun ”Hyökyaalto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
lähde, täsmennys korkeudesta lähteen perusteella + aiheesta muualla linkki optiikkaan |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Surfers at Mavericks.jpg|thumb|Suuri aalto murtuu rannikon läheisyydessä.]] |
[[File:Surfers at Mavericks.jpg|thumb|Suuri aalto murtuu rannikon läheisyydessä.]] |
||
'''Hyökyaalto''', myös '''rosvoaalto''', '''friikkiaalto''', '''tappaja-aalto''' tai '''roistoaalto''' on suuri [[aalto]], hyöky.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Nykysuomen sanakirja | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1979 | Isbn = 951-0-09108-1 }}</ref> Hyökyaaltona pidetään aaltoa, jonka korkeus on vähintään |
'''Hyökyaalto''', myös '''rosvoaalto''', '''friikkiaalto''', '''tappaja-aalto''' tai '''roistoaalto''' on suuri [[aalto]], hyöky.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Nykysuomen sanakirja | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1979 | Isbn = 951-0-09108-1 }}</ref> Hyökyaaltona pidetään aaltoa, jonka korkeus on vähintään kaksi kertaa säätilassa vallitseva merkitsevä aallonkorkeus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/luonto/280251/Hirvioaaltoja+syntyy+merilla++ennakoitua+enemman | Nimeke = Hirviöaaltoja syntyy merillä ennakoitua enemmän | Tekijä = Jarmo Wallenius | Selite = Ympäristö-osio| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 22.11.2011 | Viitattu = 29.1.2014 }}</ref> |
||
Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty [[merkitsevä aallonkorkeus|merkitsevän aallonkorkeuden]] käsite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.<ref name="NOAA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opc.ncep.noaa.gov/perfectstorm/mpc_ps_rogue.shtml | Nimeke = Rogue Waves | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =NWS Ocean prediction center | Viitattu =14.7.2013 | Kieli = }}</ref> |
Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty [[merkitsevä aallonkorkeus|merkitsevän aallonkorkeuden]] käsite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.<ref name="NOAA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opc.ncep.noaa.gov/perfectstorm/mpc_ps_rogue.shtml | Nimeke = Rogue Waves | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =NWS Ocean prediction center | Viitattu =14.7.2013 | Kieli = }}</ref> |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheessta muualla == |
|||
* {{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2009/4/Roistoaalto_on_merimiehen_painajainen_ja_tutkijan_unelma | Nimeke = Roistoaalto on merimiehen painajainen ja tutkijan unelma | Tekijä = Marjut Kemiläinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rajapinta | Ajankohta = 15.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.1.2014 | Kieli = }} |
|||
[[Luokka:Aallot (vesi)]] |
[[Luokka:Aallot (vesi)]] |
||
Versio 29. tammikuuta 2014 kello 06.28
Hyökyaalto, myös rosvoaalto, friikkiaalto, tappaja-aalto tai roistoaalto on suuri aalto, hyöky.[1] Hyökyaaltona pidetään aaltoa, jonka korkeus on vähintään kaksi kertaa säätilassa vallitseva merkitsevä aallonkorkeus.[2]
Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty merkitsevän aallonkorkeuden käsite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.[3]
Aaltojen kasvua kuvaavan epälineaarisen Schrödingerin yhtälön analyyttinen ratkaisu, Peregrinen solitoni, on johdettu vuonna 1983. Se selittää, miten tyynen merenpinnan keskellä voi syntyä hyvin korkea aalto, jonka kaltaisten oletetaan aiheuttaneen lukuisia merionnettomuuksia. Nämä aallot häviävät syntypaikallaan yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin. Sitä tukevia mittauksia on tehty optiikan puolella.[4]
Suurimmat yksittäiset aallot voivat olla noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden verran.[5]
Itämerellä on mitattu 14 metrin aalto vuonna 2004. Tätä korkeammat aallot ovat valtamerilläkin harvinaisia.[6]
Erityisen suuria aaltoja voivat muodostaa positiivinen interferenssi kahden eri suunnasta tulevan aaltokuvion kohdatessa tai aaltoenergian kohdentuminen esimerkiksi merivirtojen kohtauspisteessä.[3] Myös matalikolla voi olla samanlainen aaltoja vahvistava vaikutus kuin merivirtojen kohtaamisella.[7]
Tsunamiksi kutsutaan maanjäristyksen aiheuttamaa sarjallista hyökyaaltoa.[8]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Nykysuomen sanakirja. WSOY, 1979. ISBN 951-0-09108-1.
- ↑ Jarmo Wallenius: Hirviöaaltoja syntyy merillä ennakoitua enemmän (Ympäristö-osio) Turun Sanomat. 22.11.2011. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ a b Rogue Waves NWS Ocean prediction center. Viitattu 14.7.2013.
- ↑ Roistoaallon prototyypin jäljillä Rajapinta. 2010. Viitattu 14.7.2013.
- ↑ Merkitsevä aallonkorkeus Itämeriportaali. Viitattu 14.7.2013.
- ↑ Aaltoennätykset Itämerellä Itämeriportaali. Viitattu 14.7.2013.
- ↑ Aallokot kasvavat myös Itämerellä 2006. Turun Sanomat. Viitattu 15.7.2013.
- ↑ Mikä on tsunami? Kotus.fi. Viitattu 13. heinäkuuta 2013.
Aiheessta muualla
- Marjut Kemiläinen: Roistoaalto on merimiehen painajainen ja tutkijan unelma Rajapinta. 15.12.2009. Viitattu 29.1.2014.