Ero sivun ”Pargalı Ibrahim pašša” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p parempi muotoilu tuohon |
Tämä artikkeli -malline. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee Osmanivaltakunnan suurvisiiriä. Egyptiläisestä sotapäälliköstä kerrotaan artikkelissa [[Ibrahim pašša (Egypti)]].}} |
|||
[[File:Sebald Beham - Pargali Damat Ibrahim Pascha ca 1530.jpg|thumb|Ibrahim pašša, saksalainen piirros vuodelta 1530.]] |
[[File:Sebald Beham - Pargali Damat Ibrahim Pascha ca 1530.jpg|thumb|Ibrahim pašša, saksalainen piirros vuodelta 1530.]] |
||
'''Ibrahim pašša''' eli '''Frenk İbrahim pašša''' (noin [[1493]] – [[1536]]) oli sulttaani [[Suleiman Suuri|Suleiman Suuren]] ensimmäinen suurvisiiri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/280935/Ibrahim-Pasa | Nimeke = İbrahim Paşa | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =30.6.2013 | Kieli = }}</ref> |
'''Ibrahim pašša''' eli '''Frenk İbrahim pašša''' (noin [[1493]] – [[1536]]) oli sulttaani [[Suleiman Suuri|Suleiman Suuren]] ensimmäinen suurvisiiri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/280935/Ibrahim-Pasa | Nimeke = İbrahim Paşa | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =30.6.2013 | Kieli = }}</ref> |
||
Versio 25. tammikuuta 2014 kello 23.01
Ibrahim pašša eli Frenk İbrahim pašša (noin 1493 – 1536) oli sulttaani Suleiman Suuren ensimmäinen suurvisiiri.[1]
Ibrahim syntyi Kreikassa Pargan kaupungissa, ja hänet myytiin lapsena ottomaanien orjaksi. Tuolloin hän tutustui samanikäiseen Suleimaniin, ja pojat vannoivat ikuista ystävyyttä ja etteivät koskaan surmaisi toisiaan. Noustuaan valtaan Suleiman ei unohtanut lapsuudenystäväänsä vaan antoi hänelle erilaisia tehtäviä, aluksi palatsin haukkojen kasvattajana. Ibrahim joutui jopa hillitsemään sulttaania tämän huomionosoituksissa, koska pelkäsi kateellisten kostoa.
Ibrahim meni naimisiin Suleimanin sisaren kanssa mutta ei saanut silti kuninkaallista titteliä. Erotuksena muista Ibrahimeista häntä kutsuttiin Ibrahim pašša Pargalaiseksi (Pargalı İbrahim paşa) tai Ibrahim pašša eurooppalaiseksi (Frenk İbrahim paşa). Hän osasi monia kieliä ja hoiti Osmanien valtakunnan suhteita länteen. Hän kohosi lopulta armeijan ylipäälliköksi ja sai lähes sulttaanin veroiset oikeudet. Voitettuaan persialaiset hän alkoi kutsua itseään tittelillä, johon sisältyi sana sulttaani. Suleiman koki, että hänen on pakko surmauttaa Ibrahim, mutta hän yritti antaa ystävälleen mahdollisuuden paeta maasta, mitä Ibrahim ei käyttänyt. Niinpä hänet teloitettiin vuonna 1536.[2]
Kaikkia kuolemantuomion takana olleita syitä ei tunneta.[2] Erään version mukaan Ibrahimin surmauttaminen oli sulttaanin vaimon Roxanan juoni, jolla koetettiin taata kruununperijän asema Roxanan pojalle Ibrahimin suosikin sijaan.[3]
Suleiman suri vuosia äkillistä päätöstään ja ystävänsä menetystä, ja kirjoitti tunteellisia runoja tämän muistoksi.[2]
Ibrahimin palatsissa on nykyisin Istanbulin Turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museo.[3]
Ibrahim on keskeinen sivuhenkilö Mika Waltarin historiallisessa romaanissa Mikael Hakim.
Lähteet
- ↑ İbrahim Paşa Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.6.2013.
- ↑ a b c 1536: Pargali Ibrahim Pasha, Suleiman the Magnificent’s friend and grand vizier Executed Today. Viitattu 30.6.2013.
- ↑ a b Turkish & Islamic Art Museum Turkey Travel Planner. Viitattu 30.6.2013.