Ero sivun ”Ydinvoimala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Yhdistettävä|Ydinvoima}} |
{{Yhdistettävä|Ydinvoima}} |
||
'''Ydinvoimala''' eli '''ydinvoimalaitos''' on [[ydinvoima]]an perustuva teollinen [[voimalaitos]]. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua [[uraani]]a asetellaan polttoainesauvojen muodossa anukseen[[Ketjureaktio (fysiikka)|seksireaktion]] aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on [[kriittinen massa]] ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myöskin hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita [[ydinfissio]]n hidastukseen. [[Grafiitti]] on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myöskin [[Raskas vesi|raskaan veden]] avulla. |
'''Ydinvoimala''' eli '''ydinvoimalaitos''' on [[ydinvoima]]an perustuva teollinen [[voimalaitos]]. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua [[uraani]]a asetellaan polttoainesauvojen muodossa anukseen [[Ketjureaktio (fysiikka)|seksireaktion]] aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on [[kriittinen massa]] ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myöskin hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita [[ydinfissio]]n hidastukseen. [[Grafiitti]] on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myöskin [[Raskas vesi|raskaan veden]] avulla. |
||
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään [[radioaktiivisuus|säteilevään materiaaliin]]. |
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään [[radioaktiivisuus|säteilevään materiaaliin]]. |
||
Versio 2. joulukuuta 2013 kello 15.09
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Ydinvoima kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Ydinvoimala eli ydinvoimalaitos on ydinvoimaan perustuva teollinen voimalaitos. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua uraania asetellaan polttoainesauvojen muodossa anukseen seksireaktion aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on kriittinen massa ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myöskin hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita ydinfission hidastukseen. Grafiitti on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myöskin raskaan veden avulla.
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään säteilevään materiaaliin.
Yksi grafiittihidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää ydinaseisiin, plutoniumin muodossa. Tšernobylin ydinvoimala oli tämän tyyppinen voimalaitos.
Ydinvoimalat Suomessa
- Pääartikkeli: Ydinvoima Suomessa
Suomessa on toiminnassa kaikkiaan neljä ydinvoimalaa. Niistä kaksi sijaitsee Olkiluodossa ja toiset kaksi Loviisassa. Olkiluodon voimalat rakensi ruotsalainen Asea-Atom. Loviisan VVER-voimalat rakennettiin puolestaan Suomen ja Neuvostoliiton väliseen clearing-kauppaan liittyen, ja Neuvostoliitossa käytettyihin vesijäähdytteisiin vastaaviin ydinvoimaloihin pohjautuen.
OL 3 eli Olkiluodon kolmas ydinvoimala on rakenteilla, ja se on rakentamisaikataulustaan myöhästynyt. Pääasiallinen rakentaja on ranskalainen Areva, entinen Cogema. Voimalan käyttöönotto piti alunperin tapahtua vuonna 2012. Pyhäjoen Hanhikivelle on suunniteltu 1 200 megawatin ydinvoimalaa, jonka rakentajaksi on kaavailtu venäläistä Rosatom-nimistä yritystä.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ydinvoimalat Wikimedia Commonsissa
