Ero sivun ”Juhana I Peloton” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
satavuotisen sodan aikainen herttua |
+kuva, kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:John duke of burgundy.jpg|thumb|Juhana I Peloton]] |
|||
{{Burgundin-Valois-suku2}} |
{{Burgundin-Valois-suku2}} |
||
'''Juhana I Peloton''', myös ''Juhana Peloton'' ({{K-fr|Jean sans Peur}}) (1371-1419) oli kuninkaalliseen [[Valois-suku]]un eli Kapetingeihin kuulunut [[Burgundin herttua]] [[Satavuotinen sota|satavuotisen sodan]] aikana Ranskassa.<ref name="oe">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9.| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1984 | Tekijä = Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels | Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Sivut = 94-98 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-1-08056-3}}</ref> |
'''Juhana I Peloton''', myös ''Juhana Peloton'' ({{K-fr|Jean sans Peur}}) (1371-1419) oli kuninkaalliseen [[Valois-suku]]un eli Kapetingeihin kuulunut [[Burgundin herttua]] [[Satavuotinen sota|satavuotisen sodan]] aikana Ranskassa.<ref name="oe">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9.| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1984 | Tekijä = Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels | Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Sivut = 94-98 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-1-08056-3}}</ref> |
||
Juhanasta tuli [[Burgundi]]n ja [[Flanderi]]n |
Juhanasta tuli [[Burgundi]]n ja [[Flanderi]]n herttuakunnan päämies vuonna [[1404]] [[Kaarle VI (Ranska)|Kaarle VI]]:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta [[Nikopoliin taistelu]]ssa 1396 turkkilaista sulttaani Bajasid I:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200 000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.<ref name="oe" /> Tämän oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen. |
||
Juhana murhautti vastustajansa [[Orléansin herttua]] Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke kymmenvuotiseen sisällissotaan Burgundin ja [[Armagnac]]in puolueiden välillä vuodesta 1411 alkaen. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaisten karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon |
Juhana murhautti vastustajansa [[Orléansin herttua]] Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke kymmenvuotiseen sisällissotaan Burgundin ja [[Armagnac]]in puolueiden välillä vuodesta 1411 alkaen. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaisten karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta [[Jeanne d’Arc|Orléansin neitsyen]] ansiosta vuodesta 1430 alkaen.<ref name="oe" /> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 26. marraskuuta 2013 kello 20.58
Juhana I Peloton, myös Juhana Peloton (ransk. Jean sans Peur) (1371-1419) oli kuninkaalliseen Valois-sukuun eli Kapetingeihin kuulunut Burgundin herttua satavuotisen sodan aikana Ranskassa.[1]
Juhanasta tuli Burgundin ja Flanderin herttuakunnan päämies vuonna 1404 Kaarle VI:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta Nikopoliin taistelussa 1396 turkkilaista sulttaani Bajasid I:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200 000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.[1] Tämän oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen.
Juhana murhautti vastustajansa Orléansin herttua Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke kymmenvuotiseen sisällissotaan Burgundin ja Armagnacin puolueiden välillä vuodesta 1411 alkaen. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaisten karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta Orléansin neitsyen ansiosta vuodesta 1430 alkaen.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9., s. 94-98. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08056-3.