Ero sivun ”Ydinvoimala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kh |
p Täsm. & wl. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Ydinvoimala''' on teollinen [[voimalaitos]]. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua [[uraani]]a asetellaan polttoainesauvoihin [[Ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktio]]n aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on [[kriittinen massa]] ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myöskin hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita [[ydinfissio]]n hidastukseen. [[Grafiitti]] on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myöskin [[Raskas vesi|raskaan veden]] avulla. |
'''Ydinvoimala''' on teollinen [[voimalaitos]]. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua [[uraani]]a asetellaan polttoainesauvoihin [[Ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktio]]n aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on [[kriittinen massa]] ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myöskin hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita [[ydinfissio]]n hidastukseen. [[Grafiitti]] on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myöskin [[Raskas vesi|raskaan veden]] avulla. |
||
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. |
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään [[radioaktiivisuus|säteilevään materiaaliin]]. |
||
Yksi grafiitti-hidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää [[ydinase]]isiin, [[plutonium]]in muodossa. [[Tsernobyl]] oli tämän tyyppinen voimalaitos. |
Yksi grafiitti-hidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää [[ydinase]]isiin, [[plutonium]]in muodossa. [[Tsernobyl]] oli tämän tyyppinen voimalaitos. |
||
Versio 13. marraskuuta 2013 kello 23.32
Ydinvoimala on teollinen voimalaitos. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua uraania asetellaan polttoainesauvoihin ketjureaktion aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on kriittinen massa ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myöskin hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita ydinfission hidastukseen. Grafiitti on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myöskin raskaan veden avulla.
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään säteilevään materiaaliin.
Yksi grafiitti-hidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää ydinaseisiin, plutoniumin muodossa. Tsernobyl oli tämän tyyppinen voimalaitos.
Ydinvoimalat Suomessa
Artikkelin laatimisen hetkellä, on Suomessa toiminnassa kaikkiaan 4 ydinvoimalaa. Niistä 2 sijaitsee Olkiluodossa ja toiset 2 Loviisassa. Olkiluodon voimalat rakensi ruotsalainen Asea-Atom. Loviisan VVER-voimalat rakennettiin puolestaan Suomen ja Neuvostoliiton väliseen clearing-kauppaan liittyen, ja Neuvostoliitosssa käytettyihin vesijäähdytteisiin vastaaviin ydinvoimaloihin pohjautuen.
OL 3 eli Olkiluodon kolmas ydinvoimala on rakenteilla, ja se on rakentamisaikataulustaan myöhästynyt. Pääasiallinen rakentaja on ranskalainen Areva, entinen Cogema. Voimalan käyttöönotto piti alunperin tapahtua vuonna 2012. Pyhäjoen Hanhikivelle on suunniteltu 1 200 megawatin ydinvoimalaa, jonka rakentajaksi on kaavailtu venäläistä Rosatom -nimistä yritystä.