Ero sivun ”Introvertti ja ekstrovertti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== Introvertti == |
== Introvertti == |
||
'''Introvertti''' on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän [[käyttäytyminen| |
'''Introvertti''' on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän [[käyttäytyminen|käyttäytymyksellinen]] kuin [[kognitio|kognitiivinen]] kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”. |
||
Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstrovertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen. He toimivat usein [[äly]]ä tai [[logiikka]]a vaativissa tehtävissä, mutta painottavat vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja. |
Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstrovertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen. He toimivat usein [[äly]]ä tai [[logiikka]]a vaativissa tehtävissä, mutta painottavat vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja. |
||
Versio 6. syyskuuta 2013 kello 22.31
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Introvertin ja ekstrovertin käsitteistä on keskusteltu paljon psykologiassa. Alun perin luonnetyypittelyjä ja jaotteluja tekivät Carl Jung sekä myöhemmin Isabel Myers ja Katherine Briggs. On syytä huomata, että niin Jung kuin Briggs ja Myerskin tarkastelevat ekstraversiota. Ekstroversiota käytetään piirretesteissä, jotka enemmänkin mittaavat sosiaalisuutta kuin asenneperusteista suuntautumista ympäristön asioihin ja ihmisiin. Ekstravertti voi olla vähemmän puhelias ja seurallinen mutta silti vahvasti ympäristön asioihin ja ihmisiin suuntautunut.
Ekstraversio on myös preferenssi Myers–Briggs-tyyppi-indikaattorin ulottuvuudessa ekstroversio–introversio.
Introvertti
Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”.
Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstrovertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen. He toimivat usein älyä tai logiikkaa vaativissa tehtävissä, mutta painottavat vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja.
Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut, hän pitää hyvin järjestäytyneestä elämästä eikä luota impulsiiviseen päätöksentekoon. Tutkimuksissa [1] on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia. [2]
Introversio on myös preferenssi ekstroversio-introversio -ulottuvuudella Myers–Briggs-tyyppi-indikaattorissa.
Ekstrovertti
Ekstrovertti suuntautuu ihmisiin ja asioihin ympäristössä päinvastoin kuin introvertti. Ekstrovertti saa energiaansa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa kasvotusten.
Ekstrovertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. Ekstroverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin, ellei opiskelu tapahdu pienessä vuorovaikuttavassa piirissä. Koska ekstrovertit ovat ulkoisesti referensoituneita, he eivät kiinnitä yhtä paljoa huomiota tunteisiinsa ja puhuvat ennen ajattelemista. Muun muassa tämän takia ekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät ota aikaa reflektoidakseen tilanteisiin, toisin kuin introvertit.
Eloisuus ja seurallisuus ovat kuitenkin arvostettuja. Ekstroversion ihannointi näkyy esim. siten, että puheliaita pidetään älykkäämpinä ja kiinnostavampina kuin hiljaisia, vaikka tutkimusten mukaan puheliaisuus ei korreloi älykkyyden kanssa.[3]
Lähteet
- ↑ Eysenck 1990; Wilson, 1978, Zuckerman; 1991
- ↑ Pervin 2003, 44-45.
- ↑ Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikoilla, Työpiste-verkkolehti 2.5.2012.
Kirjallisuutta
- Cain, Susan: Hiljaiset: Introverttien manifesti. (Quiet: The power of introverts in a world that can't stop talking, 2012.) Suomentanut Lea Peuronpuro. Helsinki: Avain, 2012. ISBN 978-951-692-910-4.
Aiheesta muualla
- Jani Kaaro: Maan hiljaisten voima. Helsingin sanomat 14.4.2012.
- Introvertit.net. Sivusto introverteille.
- Susan Cain: The power of introverts (TED talks esitelmä)