Ero sivun ”Hakapyssy” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:


Hakapyssyn haka tuetaan ammuttaessa johonkin kiinteään esineeseen, jolloin se vastaanottaa rekyylin. Linnaa puolustettaessa ladattu hakapyssy voitiin tukea muurinharjaan siten, että haka nojasi muurinharjan ulkopuoleen. Kentällä ammuttaessa hakapyssy tuettiin vankkaan lankuista tehtyyn ampumatukeen tai myöhemmin asehaarukkaan.
Hakapyssyn haka tuetaan ammuttaessa johonkin kiinteään esineeseen, jolloin se vastaanottaa rekyylin. Linnaa puolustettaessa ladattu hakapyssy voitiin tukea muurinharjaan siten, että haka nojasi muurinharjan ulkopuoleen. Kentällä ammuttaessa hakapyssy tuettiin vankkaan lankuista tehtyyn ampumatukeen tai myöhemmin asehaarukkaan.
[[Kuva:Musketier mit Gabelmuskete.jpg|thumb|300px|Hakapyssy laukaistaan luntulla haarukan tuelta.]]
[[Kuva:Musketier mit Gabelmuskete.jpg|thumb|300px|Lunttulukkomusketti laukaistaan ampumasauvaan tukien.]]
==Historiaa==
==Historiaa==
Olkapäätä tai rintaa vasten asetettava kiväärin tukki kehitettiin todennäköisesti hussilaissotien aikana (1419–1436), ja tätä edeltävien aseiden ongelmana oli rekyylin hallinta. Varhaisemmat [[käsikanuuna]]t oli kiinnitetty pitkään tukisalkoon, jonka perä voitiin asettaa maata vasten ammuttaessa, mutta tämä teki aseesta epäkäytännöllisen pitkän. Käsikanuunasta kehitettiin raskaampi hakapyssy ja kevyempi arkebuusi, jolloin käsikanuunan tukisalosta voitiin luopua.
Olkapäätä tai rintaa vasten asetettava musketin tukki kehitettiin todennäköisesti hussilaissotien aikana (1419–1436), ja tätä edeltävien aseiden ongelmana oli rekyylin hallinta. Varhaisemmat [[käsikanuuna]]t oli kiinnitetty pitkään tukisalkoon, jonka perä voitiin asettaa maata vasten ammuttaessa, mutta tämä teki aseesta epäkäytännöllisen pitkän. Käsikanuunasta kehitettiin raskaampi hakapyssy ja kevyempi arkebuusi, jolloin käsikanuunan tukisalosta voitiin luopua.


Hakapyssyjä oli käytössä 1600-luvun alkupuolelle saakka. Ase oli painava ja tämän vuoksi sitä käytettiin 1520-luvulle saakka ainoastaan piirityssodankäynnissä. Taistelukentällä ase laukaistiin tukemalla se [[ampumasauva]]an. <ref name=Malkki>Malkki ym.</ref>
Hakapyssyjä oli käytössä 1600-luvun alkupuolelle saakka. Ase oli painava ja tämän vuoksi sitä käytettiin 1520-luvulle saakka ainoastaan piirityssodankäynnissä. Taistelukentällä ase laukaistiin tukemalla se [[ampumasauva]]an. <ref name=Malkki>Malkki ym.</ref>

Versio 6. elokuuta 2013 kello 22.03

Hakapyssy (holl. haakbus, saks. Hackenbüchse) eli arkebuusi (ransk. (h)arquebus) oli varhainen eurooppalainen suustaladattava käsituliase, jonka tunnusomainen piirre on pitkän piipun suun lähellä oleva vankka koukku tai haka. Myös nimi arkebuusi on johdettu saksankielen sanasta Hackenbüchse.[1] Hakapyssy oli varustettu 1400-luvun puolivälissä kehitetyllä lunttulukolla. [1]

Hakapyssyn haka tuetaan ammuttaessa johonkin kiinteään esineeseen, jolloin se vastaanottaa rekyylin. Linnaa puolustettaessa ladattu hakapyssy voitiin tukea muurinharjaan siten, että haka nojasi muurinharjan ulkopuoleen. Kentällä ammuttaessa hakapyssy tuettiin vankkaan lankuista tehtyyn ampumatukeen tai myöhemmin asehaarukkaan.

Lunttulukkomusketti laukaistaan ampumasauvaan tukien.

Historiaa

Olkapäätä tai rintaa vasten asetettava musketin tukki kehitettiin todennäköisesti hussilaissotien aikana (1419–1436), ja tätä edeltävien aseiden ongelmana oli rekyylin hallinta. Varhaisemmat käsikanuunat oli kiinnitetty pitkään tukisalkoon, jonka perä voitiin asettaa maata vasten ammuttaessa, mutta tämä teki aseesta epäkäytännöllisen pitkän. Käsikanuunasta kehitettiin raskaampi hakapyssy ja kevyempi arkebuusi, jolloin käsikanuunan tukisalosta voitiin luopua.

Hakapyssyjä oli käytössä 1600-luvun alkupuolelle saakka. Ase oli painava ja tämän vuoksi sitä käytettiin 1520-luvulle saakka ainoastaan piirityssodankäynnissä. Taistelukentällä ase laukaistiin tukemalla se ampumasauvaan. [2]

Myöhemmin 1600-luvulla arkebuusi-nimitys erkaantui tarkoittamaan nimenomaan lunttulukkoista pitkäpiippuista asetta, joka oli muskettia kevyempi, eikä siten vaatinut ampumasauvan käyttöä. 1630-luvulla musketista kehitettiin kevyempiä versioita, joiden laukaisuun ei tarvittu enää ampumasauvaa. Samaan aikaan termi musketti laajeni käsittämään kaikki jalkaväen pitkäpiippuiset aseet.

Väljyyksien vertailua

Suurimmat hakapyssyt saattoivat olla 4-väljyyksisiä (26,72 mm). Esimerkiksi 6-väljyyksinen hakapyssy ampui 1/6 paunan lyijykuulaa (75,6 g), ja sen putken sisähalkaisija oli 23,35 mm.

Musketin väljyys vaihteli yleensä välillä 10–40, eli piipun sisähalkaisija oli 12,4–19,69 mm. Esimerkiksi 16-väljyisen musketin piipun sisähalkaisija oli 16,83 mm, ja sen lyijykuula painoi yhden unssin (28,35 g).

Hakapyssyllä ampuminen
  • Ase asetetaan tukihaarukkaan.
    Ase asetetaan tukihaarukkaan.
  • Tähtääminen käsi liipasimella.
    Tähtääminen käsi liipasimella.
  • Lunttu sytyttää nalliruudin.
    Lunttu sytyttää nalliruudin.
  • Ruuti räjähtää.
    Ruuti räjähtää.

Lähteet

  • Malkki, Marjomaa, Raitasalo, Karasjärvi, Sipilä: Sodan historia, s. 227, 229–230, 236. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21885-2.

Viitteet

  1. ↑ a b McNab, Chris: Suuri asekirja, s. 204, 211. (suom. Kankaanpää, Kai). Gummerus Kustannus Oy, 2005. ISBN 951-20-6890-7.
  2. ↑ Malkki ym.

Katso myös

Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hakapyssy&oldid=13440929”