Ero sivun ”A-kilta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Aiheesta muualla: viitteetön |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 90: | Rivi 90: | ||
[[Luokka:Suomalaiset potilas- ja vammaisjärjestöt]] |
[[Luokka:Suomalaiset potilas- ja vammaisjärjestöt]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset päihdepoliittiset järjestöt]] |
Versio 15. heinäkuuta 2013 kello 19.14
A-kilta tai A-kiltatoiminta on aatteellista ja voittoa tavoittelematonta yhdistystoimintaa syrjäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä vastaan. Aluksi A-killat olivat A-klinikoiden asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 1970-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä. Nykyään ne ovat monipuolisia palveluita tarjoavia päihteiden käyttöä vastaan ja päihteistä eroon pyrkivien ihmisten yhdistyksiä, joilla on hyvä maine. A-killat perustettiin alun perin alkoholista eroon pyrkivien auttamiseksi, mutta nykyään työtä tehdään kaikista päihteistä riippuvien tai eroon pyrkivien auttamiseksi. Myös päihdeongelmaisen omaiset ja muut läheiset ihmiset ovat usein aktiivisesti mukana A-kiltatoiminnassa.
A-kilta on nykyään aina itsenäinen, oman toimintansa suunnitteleva ja toteuttava yhdistys. Rekisteröityneinä yhdistyksinä A-kiltoja on Suomessa noin 90, joista aktiivisesti toimii noin 60. A-killat harjoittavat monipuolista yhteistoimintaa keskenään (aluetoiminta). A-killat ovat usein paikkakunnallaan oman kuntansa sosiaali- ja terveystoimen kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa usein A-kiltojen hankkeita, erityisesti mainittakoon asuntolatoiminta (rakentaminen ja henkilökunnan palkkakulut). Yleistä on, että A-kilta tarjoaa toimintakeskuksessaan palveluita (ruokailu, peseytyminen, pyykinpesu, lehtien luku, sauna, harrastustoiminta tms.) kaikille niitä tarvitseville riippumatta yhdistyksen jäsenyydestä. Monella paikkakunnalla A-killan toimintakeskuksesta on muodostunut lähiseudun palvelupiste, josta löytyvät usein myös ilmaiset internetyhteydet niitä tarvitseville.
A-kiltojen jäsenistä noin kolmasosa on naisia, ja heidän osuutensa on jatkuvasti kasvanut. Jäseniä A-killassa on keskimäärin noin 50, suurimmissa A-killoissa jäseniä on useita satoja. Palveluiden käyttäjiä on moninkertaisesti jäsenmäärään nähden.
Toimintansa A-killat järjestävät itsenäisesti mahdollisuuksiensa ja resurssiensa mukaan. Monella A-killalla on osto- tai palvelusopimuksia oman kuntansa kanssa, jolloin niillä saattaa olla palkattua henkilökuntaakin. Useimmiten A-kilta toimii kuitenkin vapaaehtoispohjalta, ts. hankkii itse toiminnassaan tarvitsemansa resurssit. Erilaisilla työllistämistuilla työllistettyjen ja yhdyskuntapalvelua suorittavien sijoituspaikkoina A-killoilla on merkittävä asema.
Käytännössä kaikki Suomen A-killat ovat jäseninä keskusjärjestö A-Kiltojen Liitto ry:ssä, joka toimii julkisella rahoituksella. Sen toimipaikka on Tampereella.
A-kiltojen nimestä ja muusta A-kiltatoiminnasta kirjoitettaessa on vakiintunut käytäntö, että alkukirjain A kirjoitetaan isona. A-kiltojen slogan on: SELVÄSTI PAREMPI
A-Kiltojen Liiton jäsenyhdistyksiä
|
|
|
Aiheesta muualla
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |