Ero sivun ”Kauko-objektiivi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:


Tästä syystä kauko-objektiivi on tyypillisesti toteutettu rakenteella, jossa ensimmäisenä on valoa kokoava linssiryhmä ja sen perässä valoa hajoittava linssiryhmä. Näiden välistä etäisyyttä muuttamalla voidaan objektiivin polttoväliä muuttaa eli toteuttaa objektiiviin zoom.
Tästä syystä kauko-objektiivi on tyypillisesti toteutettu rakenteella, jossa ensimmäisenä on valoa kokoava linssiryhmä ja sen perässä valoa hajoittava linssiryhmä. Näiden välistä etäisyyttä muuttamalla voidaan objektiivin polttoväliä muuttaa eli toteuttaa objektiiviin zoom.

Linssiobjektiivien ohella on olemassa myös katadioptrisia objektiiveja, arkikielessä '''peilitele''', jotka perustuvat [[peilikaukoputki|peilikaukoputken]] tavoin koveran peilin käyttöön, yleensä Maksutov-Cassegrain-optiikalle. Niiden etuna on kompakti koko sekä edullinen hinta ja iso polttoväli. Haittapuolina on huono valovoima sekä kiinteä aukko ja niiden soveltumattomuus zoom-objektiiveiksi.


==Kauko-objektiivin käyttötilanteita==
==Kauko-objektiivin käyttötilanteita==

Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 17.11

Canon EF 70-200mm F/4L USM -telezoom, kauko- ja zoom-objektiivin yhdistelmä
Canon EF 400mm -kiinteäpolttovälinen kauko-objektiivi

Kauko-objektiivi eli teleobjektiivi on polttoväliltään filmin tai kennon lävistäjää suurempi. Normaaliobjektiivissa se on lävistäjän pituinen. Kauko-objektiivin kuvakulma on kapeampi kuin normaaliobjektiivin.

Yksinkertaisella yhden kokoavan linssiryhmän rakenteella kokoava linssiryhmä pitäisi sijoittaa vähintään objektiivin polttovälin etäisyyden päähän tarkennustasosta (filmi tai kenno), joten tällaisella rakenteella pitkän polttovälin omaavat linssit olisivat pitkiä ja suuria.

Tästä syystä kauko-objektiivi on tyypillisesti toteutettu rakenteella, jossa ensimmäisenä on valoa kokoava linssiryhmä ja sen perässä valoa hajoittava linssiryhmä. Näiden välistä etäisyyttä muuttamalla voidaan objektiivin polttoväliä muuttaa eli toteuttaa objektiiviin zoom.

Linssiobjektiivien ohella on olemassa myös katadioptrisia objektiiveja, arkikielessä peilitele, jotka perustuvat peilikaukoputken tavoin koveran peilin käyttöön, yleensä Maksutov-Cassegrain-optiikalle. Niiden etuna on kompakti koko sekä edullinen hinta ja iso polttoväli. Haittapuolina on huono valovoima sekä kiinteä aukko ja niiden soveltumattomuus zoom-objektiiveiksi.

Kauko-objektiivin käyttötilanteita

Kauko-objektiiveja käytetään tilanteissa, jossa kuvauskohdetta ei päästä helposti lähelle. Yksi tyypillisimmistä kauko-objektiivien käyttökohteista on luontokuvaus, jossa villieläimiä ei ole helppoa lähestyä, vaan eläintä saatetaan joutua väijymään suojasta. Toinen tyypillinen kauko-objektiivin käyttötilanne on urheilukuvaus.

Kauko-objektiivia käytetään myös muun muassa muotokuvauksessa, maisemakuvauksessa ja reportaasikuvauksessa. Useiden harrastajille tarkoitettujen kompaktikameroiden zoom-objektiivi kattaa myös kauko-objektiivin kuvakulmat. Myös harrastajakäyttöön tarkoitettuja järjestelmäkameroita myydään paketteina, joihin kuuluu niin sanotun normaalizoomin lisäksi telezoom.

Esimerkkejä

  • Canon EF 1200 mm f/5.6L USM. Canonin mukaan maailman pisin ja valovoimaisin vaihdettava SLR-kameran automaattitarkenteinen objektiivi. 2x polttovälin pidentimellä 2400 mm f/11.[1]
  • Nikon 2000 mm f/11[2]
  • Zeiss Apo Sonnar T* f/4 1700 mm painaa 256 kg ja on tarkoitettu Hasselblad 203 FE -rullafilmikameralle[3]

Viitteet

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauko-objektiivi.