Ero sivun ”Meroiittinen aakkosto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 17 Wikidatan sivulle d:q1164926 siirrettyä kielilinkkiä
 
Rivi 18: Rivi 18:


[[Luokka:Aakkostot]]
[[Luokka:Aakkostot]]

[[af:Meroïtiese alfabet]]
[[am:የመርዌ ጽሕፈት]]
[[ar:كتابة مروية]]
[[br:Skritur meroitek]]
[[ca:Escriptura meroítica]]
[[de:Meroitische Schrift]]
[[en:Meroitic alphabet]]
[[es:Escritura meroítica]]
[[it:Alfabeto meroitico]]
[[la:Scriptura Meroetica]]
[[ja:メロエ文字]]
[[ru:Мероитское письмо]]
[[scn:Scrittura meroìtica]]
[[sv:Meroitisk skrift]]
[[tr:Meroitik yazı]]
[[uk:Мероїтська писемність]]
[[zh:麥羅埃文]]

Nykyinen versio 10. maaliskuuta 2013 kello 08.38

Meroiittiset aakkoset - tikku- ja kaunokirjoitus

Meroiittinen aakkosto on Egyptin hieroglyfeihin perustuva kirjaimisto, jolla kirjoitettiin meroen kieltä muinaisessa Meroën valtakunnassa - ja mahdollisesti sen seuraajiksi nousseiden Nubian valtakuntien kieliä, joita myöhemmin alettiin kirjoittaa kreikkalaisin kirjaimin.

Kirjoitusjärjestelmä oli aakkoskirjoitusta, ja poikkesi siten suuresti hieroglyfeistä. Joidenkin tutkijoiden mielestä kreikkalaisella kirjoituksella oli suuri merkitys meroiittisen aakkoston syntymisessä, koska myös meroiittisessa kirjoituksessa on vokaalimerkit. Muuten kreikkalainen ja meroiittinen kirjoitusjärjestelmä toimivat varsin eri tavoin.

Meroiittisessa järjestelmässä muille kirjaimille oli oma merkkinsä, mutta ellei muuta vokaalia ollut merkitty, tavun vokaaliksi oletettiin a. Toisaalta yksin oleva konsonantti merkittiin samalla merkillä kuin e. Niinpä kaksi merkkiä me tarkoitti joko 'm' tai 'me', kun taas ma merkittiin yhdellä merkillä ja mi kahdella. Joillekin muille tavuille oli omia erityismerkkejään. Siinä mielessä meroiittista kirjaimistoa voidaan sanoa "puoliksi tavukirjoitusjärjestelmäksi". Useita tavun lopussa olevia konsonantteja voitiin jättää merkitsemättä.

Kirjaimistossa oli kaiken kaikkiaan 23 symbolia. Näiden joukossa oli[1]

  • neljä vokaalia: a (joka merkittiin vain sanan alussa omalla merkillään),e, i ja o
  • neljätoista konsonanttia
  • useita tavuja: ne tai ny, se tai sa, te, to, ta ja ti

Vaikka brittiläinen egyptologi Francis Llwellyn Griffith tulkitsi kirjoitusjärjestelmän jo vuonna 1909, sillä kirjoitettua kieltä ei vieläkään ymmärretä täysin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Meroïtic Ancient Scripts
  2. Meroïtic alphabet Omniglot