Ero sivun ”Ratsutila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
ruotsin tai minkään muunkaan kielen sanojen merkityksiä ei voi omin päin muutella siitä mitä ne sanakirjojen mukaan ovat
Rivi 1: Rivi 1:
'''Ratsutila''' ({{k-sv|rusttjänst}}) oli tila joka alunperin varusti ratsumiehen kruunun palvelukseen ja sai sitä kautta verovapauden. Tällä yleensä tarkoitetaan ennen [[Ruotujakolaitos|ruotujakolaitosta]] tapahtunutta ratsupalvelua joka määrättiin noin vuosina 1279–1280 [[Alsnön sääntö|Alsnön säännössä]]. Ratsutilan oli oltava varakas sillä hevosen ja sotilaan varustukset olivat kalliit. 1300-luvun puolivälissä ratsupalvelukseen ilmoittautunut talonpoika korotettiin usein rälssimieheksi ja hän sai verovapauden tilaansa, jota alettiin kutsua ratsutilaksi eli rustholliksi (ruots. rusthåll).<ref>[http://www.tampere.fi/tiedostot/5vghMjEul/kulttuurimaiseman_kehitys.pdf]</ref> Näin kruunu sai kipeästi tarvitsemiaan ratsusotilaita. Ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen [[1808]] saakka, kuului rusthollin myös jatkossa varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. [[Sääty|Säätyläisten]] sisäisiä eroja korosti vuoden 1626 ritarihuonejärjestys, jonka mukaan sääty jakaantui kolmeen luokkaan.<ref>[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19451/kuluttam.pdf?sequence=1]</ref> Talonpoikaisten ratsutilat alkoivat muodostaa siitä lähtien varakkaamman [[talonpoika|talonpoikaisväestö]] osan talonpoikaisessa säädyssä.
'''Ratsutila''' (myös '''rustholli''', {{k-sv|rusthåll}}) oli tila joka (alunperin) varusti ratsumiehen kruunun palvelukseen ja sai sitä kautta verovapauden. Näin saattoi tapahtua jo ennen [[ruotujakolaito]]sta ratsupalvelussa ({{k-sv|rusttjänst}}), joka määrättiin noin vuosina 1279–1280 [[Alsnön sääntö|Alsnön säännössä]]. [[Ruotujakolaitos|ruotujakolaitoksen]] olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen [[1808]] saakka, kuului rusthollin varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten.


Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi [[torppa]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä [[aputila]] eli [[Augmentti (ruotujakolaitos)|augmentti]], joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.
Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi [[torppa]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä [[aputila]] eli [[Augmentti (ruotujakolaitos)|augmentti]], joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.
Rivi 18: Rivi 18:
*{{Verkkoviite | Osoite =http://ptoukkar.pp.fi/ratsutilat.pdf | Nimeke =Ratsutilat ja ratsutilallisväestö Someron ja Tammelan pitäjissä vuosina 1770–1860 | Tekijä =Kemppainen, Seppo | Tiedostomuoto =pdf | Julkaisija =Pertti Toukkari | Viitattu = 12.11.2009 }}
*{{Verkkoviite | Osoite =http://ptoukkar.pp.fi/ratsutilat.pdf | Nimeke =Ratsutilat ja ratsutilallisväestö Someron ja Tammelan pitäjissä vuosina 1770–1860 | Tekijä =Kemppainen, Seppo | Tiedostomuoto =pdf | Julkaisija =Pertti Toukkari | Viitattu = 12.11.2009 }}


⚫
[[Luokka:Suomen sotahistoria]]

[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]]
[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]]
⚫
[[Luokka:Suomen sotahistoria]]


[[sv:Rusttjänst]
[[sv:Rusthåll]]

Versio 25. helmikuuta 2013 kello 01.32

Ratsutila (myös rustholli, ruots. rusthåll) oli tila joka (alunperin) varusti ratsumiehen kruunun palvelukseen ja sai sitä kautta verovapauden. Näin saattoi tapahtua jo ennen ruotujakolaitosta ratsupalvelussa (ruots. rusttjänst), joka määrättiin noin vuosina 1279–1280 Alsnön säännössä. ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen 1808 saakka, kuului rusthollin varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten.

Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi torppa elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 taaleria. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä aputila eli augmentti, joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.

Ruotuväkiarmeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi Venäjän valtakuntaa. Tällöin rustholleille määrättiin vakanssi- ja passevolanssimaksu, joiden lakkauttamisen aika tuli vasta vuonna 1886, kun koko ruotujakolaitos lakkautettiin. Maksuksi vuonna 1809 määrättiin 10 tynnyriä viljaa ratsutilaa kohden.

Ratsutilat nousivat usein tavallisten maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle, ja ne muodostivat eräänlaisen talonpoikaisen eliitin. Usein nämä talonpojat olivat maatalouden uudistusten edelläkävijöitä ja vaikuttivat ratkaisevasti erilaisiin maaseudullekin levinneisiin ilmiöihin ja aatteisiin.

Joskus myös ratsutilat saattoivat muodostua kartanoiksi, mikäli ne joutuivat säätyläisten omistukseen. Kartanoiden yhteydessä ja niiden synonyyminä käytössä ollut käsite säteriratsutila on kuitenkin eri asia kuin ratsutila yleensä, ja näin siis kaikki ratsutilat eivät ole olleet kartanoita, vaikka nimitys ratsutila usein saattaakin esiintyä kartanoiden yhteydessä liittyen niiden säteriratsutilaominaisuuteen. Ratsutilat ovat hyvin selkeästi Etelä-Suomen ilmiö, joka on pohjoisessa vieras ja joskus jopa täysin tuntematon.

Lähteet

  • Suomen historia 1–8, Weilin+Göös.
  • Nenonen & Teerijoki; Historian suursanakirja, WSOY 1998.
  • Aarre Läntinen: Suomen ratsastalo- ja rusthollilaitoksen kehityspiirteitä. Genos, 1991, nro 62, s. 123–134, 169. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.11.2009.
  • Rusttjänst Svensk Uppslagsbok. Viitattu 25.2.2013. </ref>

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ratsutila&oldid=12744415”