Ero sivun ”Liete” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: vi:Bùn |
||
| Rivi 55: | Rivi 55: | ||
[[sh:Mulj]] |
[[sh:Mulj]] |
||
[[tl:Putik]] |
[[tl:Putik]] |
||
[[vi:Bùn]] |
|||
[[tr:Çamur]] |
[[tr:Çamur]] |
||
[[uk:Грязь]] |
[[uk:Грязь]] |
||
Versio 27. tammikuuta 2013 kello 15.38
Liete on nesteen ja hyvin pienten ainehiukkasten muodostama heterogeeninen seos. Liete näkyy nesteen sameutena, koska hiukkaset vajoavat pohjaan tai nousevat pintaan hyvin hitaasti.
Geologiassa liete tarkoittaa veden ja savi- tai silttiaineksen tai molempien juoksevaa tai puolijuoksevaa seosta. Kiinteistä mineraalihiukkasista koostuvan hienoaineksen rakeiden koko on alle 0,06 mm. Koska vettä tiheämmät kappaleet vajoavat pohjaan sitä hitaammin mitä pienempiä ne ovat, saattaa hienoin saviaines pysyä kuukausia veteen liettyneenä. Sadeveden mukana vesistöön joutuvien hiukkasten vajoamisnopeuteen vaikuttaa myös veden virtausten voimakkuus ja vuolaat virtaukset pysytyvät pitämään raskaammatkin hiukkaset liikkeessä.
Luonnonvesien pohjalle laskeutuva liete muodostaa kerrostumia, sedimenttejä, kuten savea, liejua tai hiesua. Miljoonien vuosien kuluessa kerrostuma kovettuu kiveksi (lutiitti), joka voi olla kivilajiltaan aineksen raekoosta riippuen esimerkiksi savikiveä, silttikiveä tai lietekiveä. Lietekivi on siltistä ja saviaineksesta muodostunut kivilaji.
Maataloudessa yleinen liete on lietelanta, joka on kotieläinten ulosteen ja virtsan muodostamaa seosta. Yhdyskuntien jätevesien käsittelyssä muodostuu puhdistamolietettä.
