Ero sivun ”Väinö Kallio (opettaja)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OITi (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Lähde + lisätietoja, ei enää tynkä, luokka
Rivi 1: Rivi 1:
'''Väinö Johannes (V. J.) Kallio''' ([[1884]]–[[1944]]<ref name=oit/>) oli [[Helsingin lyseo]]n matemaattisten aineiden lehtori. Hän julkaisi matemaattisten aineiden oppikirjoja, Halikon ja Salon historiat sekä julkaisun ''Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja kirjanmerkkejä vuoteen 1885'' (1939).<ref name=oit>Otavan Iso tietosanakirja osa 4 p. </ref>
'''Väinö Johannes (V. J.) Kallio''' ([[8. kesäkuuta]] [[1884]] [[Uskela]] [[18. tammikuuta]] [[1944]] [[Helsinki]] <ref name=sek/>) oli [[Helsingin lyseo]]n matemaattisten aineiden lehtori ja historioitsija.


Kallion vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Jaakko Vihtori Kallio ja Johanna Charlotta Åkerroos. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1915 ja tuli Helsingin suomalaisen lyseon matematiikan nuoremmaksi lehtoriksi 1919 ja vanhemmaksi lehtoriksi 1929. Opettajana Kalliota pidettiin pätevänä. Hän julkaisi useita alansa oppikirjoja, samoin kuin tutkimukset ''Absorption der Röntgenstrahlen'' (1915, K. Väisälän kanssa) ja ''Einsteinin suhteellisuusteorian periaatteet'' (1922). <ref name=sek>{{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 371.</ref>
Hänen puolisonsa oli tekstiilitaiteilija [[Elsa Kallio]] (1889–1955).<ref name=oit/>


Kallio harrasti sekä kotiseutuhistorian tutkimusta että vanhemman suomalaisen kirjallisuuden historiaa, mihin liittyen hän keräsi huomattavan kirjakokoelman<ref name=sek/>. Hän laati myös [[Halikko|Halikon]] ja [[Salo]]n historiat sekä julkaisun ''Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja kirjanmerkkejä vuoteen 1885'' (1939).<ref name=oit>Otavan Iso tietosanakirja osa 4 p. </ref>
==Julkaisut (valikoima)==

Kallion puoliso vuodesta 1916 oli tekstiilitaiteilija Siiri Elsa Maria Poutiainen (k. 1955).<ref name=sek/>

==Teoksia==
* ''Kansanopetuksen vaiheet Uskelassa'', 1923
*''Halikon historia'', 1930
*''Halikon historia'', 1930
*''Halikon kirkko'', 1926
*''Halikon kirkko'', 1926
*''Salon seutu'', 1910 (näköisp. 2002)
*''Salon seutu'', 1910 (näköispainos 2002)
*''Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja kirjanmerkkejä vuoteen 1885'', 1939
*''Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja kirjanmerkkejä vuoteen 1885'', 1939


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

{{Tynkä/Henkilö}}


{{AAKKOSTUS:Kallio, Väinö Johannes (opettaja)}}
{{AAKKOSTUS:Kallio, Väinö Johannes (opettaja)}}
[[Luokka:Suomalaiset opettajat]]
[[Luokka:Suomalaiset opettajat]]
[[Luokka: Suomalaiset historioitsijat]]
[[Luokka:Vuonna 1884 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1884 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1944 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1944 kuolleet]]

Versio 29. joulukuuta 2012 kello 14.18

Väinö Johannes (V. J.) Kallio (8. kesäkuuta 1884 Uskela18. tammikuuta 1944 Helsinki [1]) oli Helsingin lyseon matemaattisten aineiden lehtori ja historioitsija.

Kallion vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Jaakko Vihtori Kallio ja Johanna Charlotta Åkerroos. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1915 ja tuli Helsingin suomalaisen lyseon matematiikan nuoremmaksi lehtoriksi 1919 ja vanhemmaksi lehtoriksi 1929. Opettajana Kalliota pidettiin pätevänä. Hän julkaisi useita alansa oppikirjoja, samoin kuin tutkimukset Absorption der Röntgenstrahlen (1915, K. Väisälän kanssa) ja Einsteinin suhteellisuusteorian periaatteet (1922). [1]

Kallio harrasti sekä kotiseutuhistorian tutkimusta että vanhemman suomalaisen kirjallisuuden historiaa, mihin liittyen hän keräsi huomattavan kirjakokoelman[1]. Hän laati myös Halikon ja Salon historiat sekä julkaisun Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja kirjanmerkkejä vuoteen 1885 (1939).[2]

Kallion puoliso vuodesta 1916 oli tekstiilitaiteilija Siiri Elsa Maria Poutiainen (k. 1955).[1]

Teoksia

  • Kansanopetuksen vaiheet Uskelassa, 1923
  • Halikon historia, 1930
  • Halikon kirkko, 1926
  • Salon seutu, 1910 (näköispainos 2002)
  • Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja kirjanmerkkejä vuoteen 1885, 1939

Lähteet

  1. a b c d Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 371.
  2. Otavan Iso tietosanakirja osa 4 p.