Viktor Tšernomyrdin

Viktor Tšernomyrdin.

Viktor Stepanovitš Tšernomyrdin (ven. Ви́ктор Степа́нович Черномы́рдин, 9. huhtikuuta 1938 – 3. marraskuuta 2010) oli Venäjän pääministeri 1992–1998 ja 2001–2009 Ukrainan-suurlähettiläs.

Tšernomyrdin työskenteli vuodesta 1978 raskaan teollisuuden osastolla puolueen koneistossa ja nimitettiin 1985 Neuvostoliiton öljy- ja kaasuteollisuuden ministeriksi. Vuonna 1989 hän muunsi osan ministeriöstä valtionyhtiö Gazpromiksi, jossa hän oli hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja.

Toukokuussa 1992 presidentti Boris Jeltsin nimitti hänet Venäjän federaation varapääministeriksi. Tšernomyrdin tuki epäröimättä Jeltsiniä vuoden 1993 kriisin yhteydessä. Huhtikuussa 1995 hän perusti Gazpromin salaa rahoittaman Kotimme on Venäjä -puolueen hallituksen tueksi. Se sai kuitenkin vain 10,1 % äänistä, ja hajosi pian Tšernomyrdinin menetettyä pääministerinaseman. Maaliskuussa 1998 Jeltsin erotti hänet selittelemättä, mutta nimitti hänet uudelleen vastaavaksi pääministeriksi elokuussa. Duuma kieltäytyi kuitenkin kahdesti vahvistamatta nimitystä, koska piti häntä yhtenä talouskriisin pääsyyllisistä.

Presidentti Vladimir Putin nimitti hänet vuonna 2001 suurlähettilääksi Ukrainaan, jossa Tšernomyrdin otti haltuun suuren osan Ukrainan kaasuinfrastruktuuria maan velkojen vastineeksi. Ukrainassa häntä on pidetty ylimielisenä hänen lausuessaan, että Ukraina ei ole koskaan ollut Venäjästä erillinen valtio, ja tämä pitäisi nyt opetella tunnustamaan. Lausunto oli kuitenkin tarkoitettu pääasiassa venäläisille.

Venäjän ja Ukrainan suhteet painuivat Ukrainan presidentti Viktor Juštšenkon kauden lopulla jopa niin huonoiksi, että kun Tšernomyrdin jäi eläkkeelle kesäkuussa 2009, presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti, ettei Tšernomyrdinin seuraaja Mihail Zurabov saavu maahan ennen kuin vuoden 2010 vaalien jälkeen.

Lähteitä

• http://www.cs.indiana.edu/~dmiguse/Russian/vcbio.html
• http://www.britannica.com/eb/article-9109613?&query=chernomyrdin&ct=
• Our Response to Chernomyrdin (Ukrajinska Pravda, 20.02.2006)

Aiheesta muualla

• Viktor Tšernomyrdinin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa