Ero sivun ”Kampasarviset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: he:איילית
p r2.5.4) (Botti poisti: he:איילית
Rivi 58: Rivi 58:
[[ko:사슴벌레과]]
[[ko:사슴벌레과]]
[[it:Lucanidae]]
[[it:Lucanidae]]
[[he:איילית]]
[[ka:რქიანასებრნი]]
[[ka:რქიანასებრნი]]
[[lv:Briežvaboļu dzimta]]
[[lv:Briežvaboļu dzimta]]

Versio 25. lokakuuta 2012 kello 19.28

Kampasarviset (Lucanidae)
Kampasarvisiin kuuluva Lamprima aurata -koiras
Kampasarvisiin kuuluva Lamprima aurata -koiras
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Turilasmaiset Scarabaeoidea
Heimo: Kampasarviset Lucanidae
Latreille, 1804
Alaheimot
Katso myös

  Kampasarviset Wikispeciesissä
  Kampasarviset Commonsissa

Kampasarviset (Lucanidae) on kovakuoriaisiin (Coleoptera), turilaismaisten (Scarabaeoidea) yläheimoon kuuluva heimo. Kampasarvisille tunnusomaista ovat polvitaitteiset tuntosarvet, joissa oleva nuija on harva ja liikkumaton, hieman kampaa muistuttava. Heimon toukat elävät lahoissa puissa, ja aikuisiakin tavataan usein tällaisten puiden rungoilta, kannoilta ja muilta vastaavilta.[1]

Hyvin tunnusomainen kampasarvisiin kuuluva laji on tamminkainen (Lucanus servus), jonka koiraalla on suuret leuat. Aikuinen tamminkainen voi olla jopa 50 millimetriä pitkä ja on eräs Euroopan kookkaimmista kovakuoriaisista. Kyseistä lajia ei tunneta Suomesta, mutta esiintyy paikoittain jo Etelä-Ruotsissa, vaikkakin harvinaistuneena.[1]

Suomesta tunnetaan neljä eri kampasarvislajia, joista yleisimmät ovat pölkkyhärkä (Sinodendron cylindricum) ja kantohärkä (Platycerus caprea). Kantohärkä on sinertävän värinen; pölkkyhärkä taas musta, ja koiraalla on päässään kaareva sarvi.[1]

Tiedosto:Lucanus cervus paar.jpg
Tamminkainen (Lucanus servus) on hyvin tunnusomainen kampasarvislaji. Koiraalla (oikealla) on suuremmat leuat kuin naaraalla (vasemmalla).

Alaheimoja

Lähteet

  1. a b c Michael Chinery: Pohjois-Euroopan hyönteiset, s. 303 ja kuvataulu 50. Helsinki: Painokaari Oy, Tammi, 1988. ISBN 951-30-6952-4.

Aiheesta muualla