Ero sivun ”Wieniläinen kahvila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: pl:Kawiarnia wiedeńska
Rivi 42: Rivi 42:
[[he:בית קפה וינאי]]
[[he:בית קפה וינאי]]
[[ka:ვენური კაფე]]
[[ka:ვენური კაფე]]
[[pl:Wiedeńskie kawiarnie]]
[[pl:Kawiarnia wiedeńska]]
[[pt:Café vienense]]
[[pt:Café vienense]]
[[ru:Венская кофейня]]
[[ru:Венская кофейня]]

Versio 9. lokakuuta 2012 kello 05.46

Kahvilakulttuuria Wienissä: päivän lehti, vesilasi, kahvi ja marmorinen kahvilanpöytä.
Café Central
Café Prückelin interiööri 1950-luvulta.

Wienerkafé on itävaltalainen kulttuuri-instituutio.

Ensimmäiset Wienin kahvilat avattiin 1600-luvun lopulla. Wienin kahviloiden loistoaikaa oli vuosisadanvaihde 1800/1900, jolloin siellä viettivät aikaa ja työskentelivät monet kirjailijat, kuten Arthur Schnitzler, Stefan Zweig, Peter Altenberg, Karl Kraus ja Hermann Broch. Vakioasiakkaisiin kuului tuolloin myös tunnettuja taiteilijoita, tieteilijöitä ja poliitikkoja, kuten Egon Schiele, Gustav Klimt, Adolf Loos, Theodor Herzl ja Alfred Adler.

Lokakuusta 2011 lähtien Wienin kahvilakulttuuri on kuulunut Itävallan kansalliselle listalle, josta valitaan Unescon Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Wieniläiskahvilaa luonnehditaan paikaksi, "jossa saa häiriintymättä kuluttaa aikaansa, mutta laskussa on vain kahvi".[1]

Wieniläiskahvilalle tyypillisiä piirteitä ovat marmorikantiset pöydät, Thonet-tuolit ja päivälehdet. Stefan Zweig kuvaili kahvilaa tietynlaiseksi instituutioksi, "oikeastaan demokraattiseksi klubiksi, joka on kaikille avoin halvan kahvikupin hinnalla, jossa vieras voi istua tuntikausia tuon tilauksensa äärellä, keskustella, kirjoittaa, pelata korttia, ottaa vastaan postinsa ja ennen kaikkea lukea runsaasti tarjolla olevia päivä- ja aikakauslehtiä."[2]

Valikoima wieniläiskahviloita

Lähteet

  1. Intangible Cultural Heritage in Austria:Viennese Coffee House Culture Intangible Cultural Heritage in Austria Itävallan Unesco-komission verkkosivulla, viitattu 8.5.2012
  2. Robert Edward Norton: Secret Germany: Stefan George and his circle (Google books) s. 95 (Sitaatti alkujaan peräisin Stefan Zweigin teoksesta, joka ilmestynyt suomeksi: Eilispäivän maailma : erään eurooppalaisen muistelmia, suom. Alf Krohn. Gummerus, 1945.

Malline:Link FA