Ero sivun ”Sähkönjohde” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.5.4) (Botti muokkasi: ru:Проводник |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Lightning striking the Eiffel Tower - NOAA.jpg|thumb|160px|Rakennus toimii sähköjohteena maan ja pilvien välillä salaman iskiessä siihen.]] |
[[Tiedosto:Lightning striking the Eiffel Tower - NOAA.jpg|thumb|160px|Rakennus toimii sähköjohteena maan ja pilvien välillä salaman iskiessä siihen.]] |
||
'''Sähköjohde''' on materiaali, jossa elektronit pääsevät kulkemaan hyvin. Sähköä johtavista materiaaleista voidaan rakentaa edelleen esimerkiksi [[sähköjohto]]ja ja -kaapeleita. |
|||
Sähköjohteen tehokkuutta kuvaa siinä käytetyn aineen [[Sähkönjohtavuus|konduktiivisuus]] eli sähkönjohtavuus, joka on lämpötilariippuvainen [[suure]]. |
Sähköjohteen tehokkuutta kuvaa siinä käytetyn aineen [[Sähkönjohtavuus|konduktiivisuus]] eli sähkönjohtavuus, joka on lämpötilariippuvainen [[suure]]. |
||
Versio 27. elokuuta 2012 kello 12.47
Sähköjohteen tehokkuutta kuvaa siinä käytetyn aineen konduktiivisuus eli sähkönjohtavuus, joka on lämpötilariippuvainen suure.
Tutuimmat johteet ovat metalleja. Esimerkiksi kupari on usein elektroniikkateollisuudessa käytetty hyvin sähköä johtava metalli. Ei-metallisia johteita ovat muun muassa grafiitti, suolaliuokset ja kaikki plasmat.
Johtamattomat materiaalit, joita käytetään tyypillisesti eristeinä, eivät sisällä liikkuvia varauksia ja siten ne vastustavat sähkövirtoja lämpenemällä. Toisaalta kaikki materiaalit (poislukien suprajohtavat aineet) vastustavat jonkin verran sähkövirtoja ja myös ne lämpenevät.