Ero sivun ”Järjestysluku (kemia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: stq:Atomtaal |
p r2.7.2) (Botti muokkasi: ar:عدد ذري |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
[[af:Atoomgetal]] |
[[af:Atoomgetal]] |
||
[[als:Ordnungszahl]] |
[[als:Ordnungszahl]] |
||
[[ar: |
[[ar:عدد ذري]] |
||
[[an:Numero atomico]] |
[[an:Numero atomico]] |
||
[[ast:Númberu atómicu]] |
[[ast:Númberu atómicu]] |
||
Versio 21. elokuuta 2012 kello 14.37
Kemiassa ja fysiikassa järjestysluku (Z) on atomin ytimessä olevien protonien lukumäärä. Esimerkiksi hiilen järjestysluku on kuusi (Z = 6), koska hiiliatomin ytimessä on kuusi protonia. Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet on järjestetty kasvavan järjestysluvun mukaisesti.
Historia
Dmitri Mendelejevin jaksollisessa järjestelmässä oli ongelmana alkuaineiden järjestys. Kun alkuaineet järjestettiin ryhmiin kemiallisen käyttäytymisen perusteella, ne eivät olleet täydellisesti atomimassan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Esimerkiksi telluuri oli jaksollisessa järjestelmässä ennen kevyempää jodia.[1]
Ongelman ratkaisi Henry Gwyn Jeffreys Moseley vuonna 1913. Moseley päätteli eri alkuaineiden röntgenspektrien avulla, että atomissa on perussuure, joka kasvaa tasaisesti siirryttäessä jaksollisen järjestelmän alkuaineesta seuraavaan. Tämä suure on järjestysluku, joka osoittaa alkuaineen paikan jaksollisessa järjestelmässä. Järjestysluku on yhtä suuri kuin atomin ytimen positiivinen varaus.[2] Moseleyn kokeet osoittivat, että alkuaineen kemialliset ominaisuudet määrää järjestysluku eikä atomimassa. Siten voitiin hyväksyä se, että telluuri on jaksollisessa järjestelmässä ennen jodia.
Viitteet
- ↑ John Hudson: Suurin tiede - kemian historiaa, s. 200. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5.
- ↑ Hudson, s. 261