Ero sivun ”Psykoosipiirteinen persoonallisuus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Luokka:psykologia]] |
[[Luokka:psykologia]] |
||
Psykoosipiirteinen persoonallisuus, tunnetaan myös nimellä skitsofreenistyyppinen häiriö,on [[skitsofrenia]]a muistuttava persoonallisuushäiriö. |
Psykoosipiirteinen persoonallisuus, tunnetaan myös nimellä skitsofreenistyyppinen häiriö,on [[skitsofrenia]]a muistuttava persoonallisuushäiriö. |
||
==Oireet== |
==Oireet== |
||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
- satunnaisia, ohimeneviä psykoottisia jaksoja, joihin liittyy selviä aistihairahduksia |
- satunnaisia, ohimeneviä psykoottisia jaksoja, joihin liittyy selviä aistihairahduksia |
||
- kuulo - ja näköharhoja (esiintyvät yleensä ilman ulkoisia yllykkeitä) |
|||
- kuulo - ja näköharhoja (esiintyvät yleensä ilman ulkoisia yllykkeitä) <ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.ahjos.net/luokitus/F20.htmref> | Nimeke = Skitsofrenia, Skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt - F21 Skitsotyyppinen häiriö | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu= Ahjos.net | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.8.2012 | Kieli = {{su}} }}</ref> |
|||
Diagnoosin erottaa varsinaisesta skitsofreniasta esisijaisesti se, että sen diagnosointiin tarvitaan enintään kuukauden sairastumisjakso, kun taas skitsofreniaan vähintään kuuden kuukauden. |
Diagnoosin erottaa varsinaisesta skitsofreniasta esisijaisesti se, että sen diagnosointiin tarvitaan enintään kuukauden sairastumisjakso, kun taas skitsofreniaan vähintään kuuden kuukauden. |
||
Noin o,2 prosenttia väestöstä arvioidaan sairastuvan jossain elemänvaiheessa Psykoosipiirteiseen persoonallisuuteen. Noin kaksi kolmasosaa tapauksista kehittyy skitsofreniaksi. |
Noin o,2 prosenttia väestöstä arvioidaan sairastuvan jossain elemänvaiheessa Psykoosipiirteiseen persoonallisuuteen. Noin kaksi kolmasosaa tapauksista kehittyy skitsofreniaksi. |
||
==Lähteet:== |
==Lähteet:== |
||
http://www.ahjos.net/luokitus/F20.htm |
http://www.ahjos.net/luokitus/F20.htm |
||
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00488 |
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00488 |
||
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407 |
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407 |
Versio 6. elokuuta 2012 kello 18.54
Psykoosipiirteinen persoonallisuus, tunnetaan myös nimellä skitsofreenistyyppinen häiriö,on skitsofreniaa muistuttava persoonallisuushäiriö.
Oireet
Henkilöllä esiintyy diagnoosin edellyttämä määrä seuraavia oireita. Diagnoosin edellytykset voivat vaihdella sen mukaan, käytetäänkö ICD-10-tautiluokitusta vai DSM-IV:tä :
- käyttäytyminen kylmästi ja asiattomasti
- kyvyttömyys nauttia
- outo käytös
- taipumus sosiaaliseen vetäytymiseen
- vainoharhaiset ajatukset, jotka eivät ole kuitenkaan varsinaisa harhaluuloja
- kokee toisten ihmisten ilmeiden ja eleiden viittaavan häneen
- depersonalisaatio eli itsensä kokeminen vieraaksi
- derealisaatio ulkomaailman vieraaksi kokeminen
- pakkomielteet
- ajatus-ja havaintohäiriöt
- satunnaisia, ohimeneviä psykoottisia jaksoja, joihin liittyy selviä aistihairahduksia
- kuulo - ja näköharhoja (esiintyvät yleensä ilman ulkoisia yllykkeitä)
Diagnoosin erottaa varsinaisesta skitsofreniasta esisijaisesti se, että sen diagnosointiin tarvitaan enintään kuukauden sairastumisjakso, kun taas skitsofreniaan vähintään kuuden kuukauden. Noin o,2 prosenttia väestöstä arvioidaan sairastuvan jossain elemänvaiheessa Psykoosipiirteiseen persoonallisuuteen. Noin kaksi kolmasosaa tapauksista kehittyy skitsofreniaksi.
Lähteet:
http://www.ahjos.net/luokitus/F20.htm
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00488
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407