Scylla (purjevene)

Scylla on luvialaisen Björn "Nalle" Nybergin vuonna 1966 suunnittelema Colin Acherin ja Laurin Koster-tyyppinen Double Ender puupurjevenetyyppi. Se on valmistettu esikuvistaan poiketen kevyemmin länsirannikon perinteisellä limilautatekniikalla painokaarin. Yleisin rungon materiaali on pohjolan tiheäsyinen mänty, Kannet ovat yleensä teakkia ja ruffi ja sisustus mahonkia. Scyllien runkoja on tehty myös irokosta, lehtikuusesta ja mahongista. Scyllille tunnusomaista on maltillinen rikaus ja matala mutta leveä kutteririki. Useimissa Scyllissa on puksprööti eli keulapuomi ja silloin keulan purjevarustuksena ovat genoa ja kutterifokka, joita voi käyttää yhdessä tai erikseen kelistä ja tuulen voimakkuudesta riippuen. Yksi Scylla on myös kahvelirikattu, vuonna 92 rakennettu Sophia. Nallen lähtökohta Scyllan suunnittelussa oli tehdä edullinen, merikelpoinen, turvallinen ja perinteikäs puupurjevene.

Scyllia on neljää eri kokoluokkaa. PikkuScylla on runkopituudeltaan 8.0 m, Keskikokoinen 8,60 m, Iso 9,60 m ja SuurScylla 10,60. Kokonaismitaltaan SuurScylla on pukspröötin ja peräsimen kanssa 12,60 m. Scyllat ovat kaikki valmistettu yksilöllisiksi tilaajan toivomusten mukaan. Neljän peruskokoluokan lisäksi löytyy erilaisia variaatioita: 50 cm venytetty keskikokoinen (Solea) ja 30 cm venytetty Iso (Pegasos) ym. Erilaisia rikausvaihtoehtojakin löytyy lukuisia. On pikku Scyllia pukspröötillä ja ilman, keskikokoisia on myös pukspröötillä ja ilman. Isoissa rikivariaatioina on kutterin staagin kiinnitykohdassa. Se voi sijaita pollarin takana tai steevissä. Kaikki nämä ovat purjehdusominaisuuksiltaan ja rikin teholtaan hieman erilaisia. Nallen ja monen muun mielestä keskikikokoisen runko (kuten Nallen oma Pilgrim) on kaikkein onnistunein ja nopein. Se on nähty monissa Scylla-kisoissakin, että keskikokoisella pärjää hyvin. Scylla on suunnittelijansa periaatteiden mukaisesti pitkäkölinen (mutta ketterä sellainen verrattuna esim Colin Archeriin) ja alirikattu ja matala mastoltaan. Tämä on perhe- ja matkapurressa hyvä ominaisuus, ei tarvitse heti miettiä reivaamista vaikka tuuli nousee yli 10 m/s. Suunnittelija ja veistäjä Nalle asui avomeren reunalla Luvialla ja avomerellä tuulee vapaammin kuin saariston suojassa, joten purjeala on erityisesti suhteutettu avomeriolosuhteisiin. Kevyissä tuulissa Scylla kuitenkin kärsii alirikauksestaan, monet Scyllien omistajat ovatkin teettäneet 150% Genuoita kevyisiin tuuliin ja niillä onkin pärjätty kevyentuulen kisoissa hyvin (Penelope). Kuten kaikilla pitkäkölisillä Scyllankin nousukyky kryssillä on vaatimaton. Turha kuvitellakaan eväkölisen 45 asteen nousukulmasta, 55 astetta on jo hyvä, hyvin yleinen rullagenoa ei tietenkään auta kulmassa, päinvastoin. Scylla on kuitenkin täysverinen purjevene eikä moottoripurjehtija, joksi jotkut sitä erheellisesti kutsuvat.

Scyllien kannen suunnittelussa on myös paljon eroja tilaajiensa toiveiden mukaan. Löytyy lyhyttä ja pitkää ruffia. Muutamassa on perähytti ja/tai ohjailuhytti. Lyhytruffisessa on yleensä salongissa skylet ja keulakajuutan lukkutalli on korotettu.

Suurin osa Scyllista on rakennettu Sådön veistämöllä Luvia Niemenkylässä, mutta pidemmän aikaa Nallen kanssakin veneitä rakentanut Ismo Lilja rakensi useita Scyllia omassa veistämössään Luvian Kirkonkylän entisessä sahakiinteistössä.

Scyllia on tehty kaiken kaikkiaan 77 kappaletta. Veneveistämö Sådö toimii edelleen edesmenneen Björn "Nalle" Nybergin pojan Jan-Erik "Janne" Nybergin voimin. Viimeaikoina veistämö on keskittynyt vanhempien Scyllien kunnostamiseen ja restaurointiin.

Linkkejä Scylla-veneiden kotisivuille: SuurScylla Ottiliana IsoScylla Alexandra

--Northling (keskustelu) 31. heinäkuuta 2012 kello 08.59 (EEST)