Ero sivun ”Kirmukarmu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kirmukarmu''' on asuttu mäki [[Vesilahti|Vesilahdella]], [[Pirkanmaa]]lla. Kirmukarmun kerrotaan myös olleen paikallisen soturipäällikön nimi. <ref>http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/</ref><ref>http://www.narva.sci.fi/kktie/kirkarmu.html</ref> |
'''Kirmukarmu''' on asuttu mäki [[Vesilahti|Vesilahdella]], [[Pirkanmaa]]lla. Kirmukarmun kerrotaan myös olleen paikallisen soturipäällikön nimi. <ref>http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/</ref><ref>http://www.narva.sci.fi/kktie/kirkarmu.html</ref> |
||
Mäki on kuuluisa [[merovinkiaika]]isista (noin [[550]]—[[800]]) hautalöydöistään. Paikalle on haudattu miehiä [[miekka|miekkoineen]] ja naisia juhlapuvuissaan. Haudattujen kuulumisesta yläluokkaan todistavat ylellisyysesineet, juhlavaatteiden jäänteet, ratsastustarvikkeet ja korut. Paikalta on löydetty myös kullattu miekan |
Mäki on kuuluisa [[merovinkiaika]]isista (noin [[550]]—[[800]]) hautalöydöistään. Paikalle on haudattu miehiä [[miekka|miekkoineen]] ja naisia juhlapuvuissaan. Haudattujen kuulumisesta yläluokkaan todistavat ylellisyysesineet, juhlavaatteiden jäänteet, ratsastustarvikkeet ja korut. Paikalta on löydetty myös kullattu [[miekan ponsi]], jonka koristelu on eläin- ja ihmiskasvo-aiheinen. Eräs paikalta löytynyt miekka on koristelu [[säiläkirjoitus|säiläkirjoituksin]]. |
||
Kirmukarmuun liittyy paljon kansantarinoita. Jo ennen 1800- ja 1900-lukujen taitteen [[arkeologia|arkeologisia]] kaivauksia kerrottiin mäeltä löydetyn aarteita, jotka ovat rikastuttaneet löytäjänsä. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} |
Kirmukarmuun liittyy paljon kansantarinoita. Jo ennen 1800- ja 1900-lukujen taitteen [[arkeologia|arkeologisia]] kaivauksia kerrottiin mäeltä löydetyn aarteita, jotka ovat rikastuttaneet löytäjänsä. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} |
||
Versio 18. heinäkuuta 2012 kello 10.03
Kirmukarmu on asuttu mäki Vesilahdella, Pirkanmaalla. Kirmukarmun kerrotaan myös olleen paikallisen soturipäällikön nimi. [1][2]
Mäki on kuuluisa merovinkiaikaisista (noin 550—800) hautalöydöistään. Paikalle on haudattu miehiä miekkoineen ja naisia juhlapuvuissaan. Haudattujen kuulumisesta yläluokkaan todistavat ylellisyysesineet, juhlavaatteiden jäänteet, ratsastustarvikkeet ja korut. Paikalta on löydetty myös kullattu miekan ponsi, jonka koristelu on eläin- ja ihmiskasvo-aiheinen. Eräs paikalta löytynyt miekka on koristelu säiläkirjoituksin.
Kirmukarmuun liittyy paljon kansantarinoita. Jo ennen 1800- ja 1900-lukujen taitteen arkeologisia kaivauksia kerrottiin mäeltä löydetyn aarteita, jotka ovat rikastuttaneet löytäjänsä.
Alueella kerrottiin myös tarinoita sotapäälliköstä nimeltään Kirmukarmu tai Kirmu. Kirmukarmun sanotaan vainonneen kristittyjä, ja käyneen Venäjällä sotaretkillä. Kirmukarmun eräs vihollinen oli Hunnun Herra, rauhanomainen kristinuskon levittäjä. Kirmukarmu sidotutti Hunnun Herran puuhun, ja jätti tämän kuolemaan nälkään. Hunnun herra ei kuitenkaan Kirmukarmun ihmetykseksi kuollut. Lopulta Hunnun herra pakeni, mutta jäi kiinni, jolloin Kirmukarmu repi häneltä kädet irti. Paikalliset kuitenkin pelastivat Hunnun herran ja sitoivat tämän käsien tyngät.
Kirmukarmu kävi sotaretkillä Novgorodissa. Hänen joukkoihinsa kuuluvia henkilöitä tunnettiin tarinoissa nimeltä, ja tiedettiin mistä he olivat. Mukana oli esimerkiksi Uljas-Urtti Kaakilasta. Novgorodissa Kirmukarmu pettyi jumaliinsa, vaikuttui Hunnun herran uhrimielestä ja kääntyi kristinuskoon.