Ero sivun ”Pargalı Ibrahim pašša” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: fr:Pargali Ibrahim Pacha
kh
Rivi 1: Rivi 1:
'''Ibrahim pašša''' eli '''Frenk İbrahim pašša''' (k. [[1536]]) oli [[Suleiman Suuri|Suleiman Suuren]] ensimmäinen suurvisiiri. Ibrahim syntyi Kreikassa [[Parga]]n kaupungissa, ja hänet myytiin lapsena ottomaanien orjaksi. Silloin hän tutustui samanikäiseen Suleimaniin, ja pojat vannoivat ikuista ystävyyttä ja etteivät koskaan surmaa toisiaan. Suleimanin noustua valtaan hän ei unohtanut lapsuudenystäväänsä, vaan antoi hänelle erilaisia tehtäviä, ensimmäisenä palatsin haukkojen kasvattajana. Ibrahim joutui jopa toppuuttelemaan sulttaania tämän huomionosoituksissa, koska pelkäsi kateellisten kostoa.
'''Ibrahim pašša''' eli '''Frenk İbrahim pašša''' (k. [[1536]]) oli [[Suleiman Suuri|Suleiman Suuren]] ensimmäinen suurvisiiri. Ibrahim syntyi Kreikassa [[Parga]]n kaupungissa, ja hänet myytiin lapsena ottomaanien orjaksi. Tuolloin hän tutustui samanikäiseen Suleimaniin, ja pojat vannoivat ikuista ystävyyttä ja etteivät koskaan surmaisi toisiaan. Noustuaan valtaan Suleiman ei unohtanut lapsuudenystäväänsä vaan antoi hänelle erilaisia tehtäviä, aluksi palatsin haukkojen kasvattajana. Ibrahim joutui jopa hillitsemään sulttaania tämän huomionosoituksissa, koska pelkäsi kateellisten kostoa.


Ibrahim meni naimisiin Suleimanin sisaren kanssa, mutta ei saanut silti kuninkaallista titteliä. Erotukseksi muista Ibrahmeistä, häntä sanottii Ibrahim pašša Pargalaiseksi tai Ibrahim pašša eurooppalaiseksi (Frenk İbrahim pašša). Hän osasi monia kieliä, ja hoiti [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] suhteita länteen. Hän kohosi lopulta armeijan ylipäälliköksi ja sai lähes sulttaanin veroiset oikeudet. Voitettuaan [[persia]]laiset hän alkoi kutsua itseään tittelillä, johon sisältyi sana sulttaani. Suleiman koki että hänen on pakko surmauttaa Ibrahim, mutta hän yritti antaa ystävälleen mahdollisuuden paeta maasta, jota Ibrahim ei käyttänyt. Niinpä hänet teloitettiin 1536.
Ibrahim meni naimisiin Suleimanin sisaren kanssa mutta ei saanut silti kuninkaallista titteliä. Erotuksena muista Ibrahimeista häntä kutsuttiin Ibrahim pašša Pargalaiseksi tai Ibrahim pašša eurooppalaiseksi (Frenk İbrahim pašša). Hän osasi monia kieliä ja hoiti [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] suhteita länteen. Hän kohosi lopulta armeijan ylipäälliköksi ja sai lähes sulttaanin veroiset oikeudet. Voitettuaan [[persia]]laiset hän alkoi kutsua itseään tittelillä, johon sisältyi sana sulttaani. Suleiman koki, että hänen on pakko surmauttaa Ibrahim, mutta hän yritti antaa ystävälleen mahdollisuuden paeta maasta, mitä Ibrahim ei käyttänyt. Niinpä hänet teloitettiin vuonna 1536.


Suleiman suri vuosia äkillistä päätöstään ja ystävänsä menetystä, ja kirjoitti useita tunteellisia runoja tämän muistoksi.
Suleiman suri vuosia äkillistä päätöstään ja ystävänsä menetystä, ja kirjoitti useita tunteellisia runoja tämän muistoksi.

Versio 5. toukokuuta 2012 kello 20.17

Ibrahim pašša eli Frenk İbrahim pašša (k. 1536) oli Suleiman Suuren ensimmäinen suurvisiiri. Ibrahim syntyi Kreikassa Pargan kaupungissa, ja hänet myytiin lapsena ottomaanien orjaksi. Tuolloin hän tutustui samanikäiseen Suleimaniin, ja pojat vannoivat ikuista ystävyyttä ja etteivät koskaan surmaisi toisiaan. Noustuaan valtaan Suleiman ei unohtanut lapsuudenystäväänsä vaan antoi hänelle erilaisia tehtäviä, aluksi palatsin haukkojen kasvattajana. Ibrahim joutui jopa hillitsemään sulttaania tämän huomionosoituksissa, koska pelkäsi kateellisten kostoa.

Ibrahim meni naimisiin Suleimanin sisaren kanssa mutta ei saanut silti kuninkaallista titteliä. Erotuksena muista Ibrahimeista häntä kutsuttiin Ibrahim pašša Pargalaiseksi tai Ibrahim pašša eurooppalaiseksi (Frenk İbrahim pašša). Hän osasi monia kieliä ja hoiti Osmanien valtakunnan suhteita länteen. Hän kohosi lopulta armeijan ylipäälliköksi ja sai lähes sulttaanin veroiset oikeudet. Voitettuaan persialaiset hän alkoi kutsua itseään tittelillä, johon sisältyi sana sulttaani. Suleiman koki, että hänen on pakko surmauttaa Ibrahim, mutta hän yritti antaa ystävälleen mahdollisuuden paeta maasta, mitä Ibrahim ei käyttänyt. Niinpä hänet teloitettiin vuonna 1536.

Suleiman suri vuosia äkillistä päätöstään ja ystävänsä menetystä, ja kirjoitti useita tunteellisia runoja tämän muistoksi.

Ibrahim on oleellinen henkilö Mika Waltarin historiallisessa romaanissa Mikael Hakim.

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.