Ero sivun ”Kahvipannu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Luotu uusi artikkeli. |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Nurmesniemi pikku pehtoori ja pehtoori.jpg|thumb|[[Antti Nurmesniemi|Antti Nurmesniemen]] 1957 suunnittelemat yhden ja kahden litran ''Pehtoori''-kahvipannut ovat muodostuneet eräiksi Suomen designin kultakauden klassikkoesineiksi.]] |
[[Tiedosto:Nurmesniemi pikku pehtoori ja pehtoori.jpg|thumb|[[Antti Nurmesniemi|Antti Nurmesniemen]] 1957 suunnittelemat yhden ja kahden litran ''Pehtoori''-kahvipannut ovat muodostuneet eräiksi Suomen designin kultakauden klassikkoesineiksi.]] |
||
'''Kahvipannu''' on [[astia]], jota käytetään [[kahvi]]n valmistamiseen, useimmiten liedellä. Siinä on tasainen pohja, jotta se voidaan panna levylle kuumenemaan, nokka, josta kahvi kaadetaan, päällä reikä, josta pannuun on tarkoitus kaataa keitin- ja pesuvedet sekä tämän peitteenä kansi. Nokan ja pannun rungon liittymässä saattaa olla valmiiksi sihti, joka estää purujen laskeutumisen [[kahvikuppi|kuppiin]]. Kahvipannua saatetaan myös |
'''Kahvipannu''' on [[astia]], jota käytetään [[kahvi]]n valmistamiseen, useimmiten liedellä. Siinä on tasainen pohja, jotta se voidaan panna levylle kuumenemaan, nokka, josta kahvi kaadetaan, päällä reikä, josta pannuun on tarkoitus kaataa keitin- ja pesuvedet sekä tämän peitteenä kansi. Nokan ja pannun rungon liittymässä saattaa olla valmiiksi sihti, joka estää purujen laskeutumisen [[kahvikuppi|kuppiin]]. Kahvipannua saatetaan myös käyttää kahvinvalmistusvälineenä esimerkiksi eräolosuhteissa, joissa ei ole sähköä eikä hellaa, jolloin sitä pidetään nuotiolla. Kahvipannua saatetaan myös lasikannuja laajemmin käyttää [[kahvikannu]]n asemesta kahvin tarjoiluun juhlissa. Niin sanotun virallisen tarjoiluetiketin mukaan se ei kuitenkaan ole tarjoiluastia. |
||
Kahvipannut valmistetaan metalleista, jotka kestävät hyvin kiehuvaa vettä sekä johtavat hyvin lämpöä. Perinteisesti kahvipannut valmistettiin erinomaisesti lämpöä johtavasta [[kupari]]sta, ja niiden sisäpinta tuli päällystää [[tina]]lla, sillä kupari on myrkyllistä. Tinakerros kuluu ajan mittaan, ja taloissa kiertelikin säännöllisesti pannuja ammatikseen |
Kahvipannut valmistetaan metalleista, jotka kestävät hyvin kiehuvaa vettä sekä johtavat hyvin lämpöä. Perinteisesti kahvipannut valmistettiin erinomaisesti lämpöä johtavasta [[kupari]]sta, ja niiden sisäpinta tuli päällystää [[tina]]lla, sillä kupari on myrkyllistä. Tinakerros kuluu ajan mittaan, ja taloissa kiertelikin säännöllisesti pannuja ammatikseen tinanneita tinureita. 1950-luvulla Suomessa alettiin enevenissä määrin valmistaa kahvipannuja teräksestä sekä suosiossa olleella [[emali]]lla päällystetystä teräksestä. Nykyisin yleisempiä ovat ruostumattomasta teräksestä tehdyt pannut, joita muutamat valmistajat tuottavat edelleen. Teräs on pannunvalmistusmateriaaleista helppohoitoisin, mutta toisaalta haalistuen teräspannu kuluu ulkonäöltään muita edellämainittuja nopeammin. |
||
Kahvipannu oli ennen 1960–1970-luvulla tapahtunutta sähkökäyttöisten [[kahvinkeitin|kahvinkeittimien]] yleistymistä tyypillisin tapa valmistaa kahvia Suomessa - ennen toista maailmansotaa liki main ainoa. Sittemmin se on hävinnyt kahvinkeittimelle yhä enemmän. Nykyisin Suomessa myytävästä kahvista on kymmenesosa pannujauhatettua. Pannujauhatettua kahvia saatetaan käyttää myös [[pressopannu]]issa, mutta pannukahvilla on edelleen merkittävä kuluttajakuntansa. |
Kahvipannu oli ennen 1960–1970-luvulla tapahtunutta sähkökäyttöisten [[kahvinkeitin|kahvinkeittimien]] yleistymistä tyypillisin tapa valmistaa kahvia Suomessa - ennen toista maailmansotaa liki main ainoa. Sittemmin se on hävinnyt kahvinkeittimelle yhä enemmän. Nykyisin Suomessa myytävästä kahvista on kymmenesosa pannujauhatettua. Pannujauhatettua kahvia saatetaan käyttää myös [[pressopannu]]issa, mutta pannukahvilla on edelleen merkittävä kuluttajakuntansa. |
||
==Pannukahvi== |
==Pannukahvi== |
||
Kahvin valmistaminen pannussa on yksinkertaista. Vesi kiehutetaan pannussa, pannu otetaan syrjään kuumasta ja veteen sekoitetaan oikea määrä kahvinporoja. Kahvi sekoitetaan, ja pannu käytetään levyllä uudemman kerran, mutta niin, ettei juoma pääse kiehumaan, jolloin se kitkeröityisi. Kahvin voi myös ''"säikäyttää"'' lorauttamalla siihen rivakkaan pienen tilkan kylmää vettä |
Kahvin valmistaminen pannussa on yksinkertaista. Vesi kiehutetaan pannussa, pannu otetaan syrjään kuumasta ja veteen sekoitetaan oikea määrä kahvinporoja. Kahvi sekoitetaan, ja pannu käytetään levyllä uudemman kerran, mutta niin, ettei juoma pääse kiehumaan, jolloin se kitkeröityisi. Kahvin voi myös ''"säikäyttää"'' lorauttamalla siihen rivakkaan pienen tilkan kylmää vettä: tällä pyritään kahvin selkeytymisen nopeutumiseen. Ennen juoman tarjoilua odotetaan hiukan, että kahvi on hautunut ja porot ovat laskeutuneet pannun pohjalle. |
||
Pannukahvin valmistukseen käytetään suodatinkeittimille tarkoitetusta erikoista kahvinporoa, joka on tätä karkeammaksi jauhettua. Suodatinjauhettu kahvi ei tuota kahvipannussa samanlaista tulosta; se hienojakoisena ei ole tarkoitettu jääväksi hautumaan kauemmaksi aikaa juomaan, vaan |
Pannukahvin valmistukseen käytetään suodatinkeittimille tarkoitetusta erikoista kahvinporoa, joka on tätä karkeammaksi jauhettua. Suodatinjauhettu kahvi ei tuota kahvipannussa samanlaista tulosta; se hienojakoisena ei ole tarkoitettu jääväksi hautumaan kauemmaksi aikaa juomaan, vaan tekee siitä karvaampaa. Koska pannukahvissa porot ovat suoraan juomassa, kaikki kahvin liukenevat aineet jäävät juomaan, eivätkä tietyt rasvat ja eteeriset öljyt suodatu suodatinpaperiin, kuten kahvinkeittimessä. Tästä syystä pannukahvi on suodatinkahvia rasvaisempaa, mistä johtuu sen maine suodatinkahvia "täyteläisemmän" makuisena. Toisaalta pannukahvin voidaan nähdä olevan suodatinkahvia epäterveellisempää, sillä se sisältää yhtä kaikki enemmän [[kolesteroli|kolesteroleja]]. |
||
[[Luokka:Astiat]] [[Luokka:Kahvi]] |
[[Luokka:Astiat]] [[Luokka:Kahvi]] |
||
Versio 3. huhtikuuta 2012 kello 20.18
Kahvipannu on astia, jota käytetään kahvin valmistamiseen, useimmiten liedellä. Siinä on tasainen pohja, jotta se voidaan panna levylle kuumenemaan, nokka, josta kahvi kaadetaan, päällä reikä, josta pannuun on tarkoitus kaataa keitin- ja pesuvedet sekä tämän peitteenä kansi. Nokan ja pannun rungon liittymässä saattaa olla valmiiksi sihti, joka estää purujen laskeutumisen kuppiin. Kahvipannua saatetaan myös käyttää kahvinvalmistusvälineenä esimerkiksi eräolosuhteissa, joissa ei ole sähköä eikä hellaa, jolloin sitä pidetään nuotiolla. Kahvipannua saatetaan myös lasikannuja laajemmin käyttää kahvikannun asemesta kahvin tarjoiluun juhlissa. Niin sanotun virallisen tarjoiluetiketin mukaan se ei kuitenkaan ole tarjoiluastia.
Kahvipannut valmistetaan metalleista, jotka kestävät hyvin kiehuvaa vettä sekä johtavat hyvin lämpöä. Perinteisesti kahvipannut valmistettiin erinomaisesti lämpöä johtavasta kuparista, ja niiden sisäpinta tuli päällystää tinalla, sillä kupari on myrkyllistä. Tinakerros kuluu ajan mittaan, ja taloissa kiertelikin säännöllisesti pannuja ammatikseen tinanneita tinureita. 1950-luvulla Suomessa alettiin enevenissä määrin valmistaa kahvipannuja teräksestä sekä suosiossa olleella emalilla päällystetystä teräksestä. Nykyisin yleisempiä ovat ruostumattomasta teräksestä tehdyt pannut, joita muutamat valmistajat tuottavat edelleen. Teräs on pannunvalmistusmateriaaleista helppohoitoisin, mutta toisaalta haalistuen teräspannu kuluu ulkonäöltään muita edellämainittuja nopeammin.
Kahvipannu oli ennen 1960–1970-luvulla tapahtunutta sähkökäyttöisten kahvinkeittimien yleistymistä tyypillisin tapa valmistaa kahvia Suomessa - ennen toista maailmansotaa liki main ainoa. Sittemmin se on hävinnyt kahvinkeittimelle yhä enemmän. Nykyisin Suomessa myytävästä kahvista on kymmenesosa pannujauhatettua. Pannujauhatettua kahvia saatetaan käyttää myös pressopannuissa, mutta pannukahvilla on edelleen merkittävä kuluttajakuntansa.
Pannukahvi
Kahvin valmistaminen pannussa on yksinkertaista. Vesi kiehutetaan pannussa, pannu otetaan syrjään kuumasta ja veteen sekoitetaan oikea määrä kahvinporoja. Kahvi sekoitetaan, ja pannu käytetään levyllä uudemman kerran, mutta niin, ettei juoma pääse kiehumaan, jolloin se kitkeröityisi. Kahvin voi myös "säikäyttää" lorauttamalla siihen rivakkaan pienen tilkan kylmää vettä: tällä pyritään kahvin selkeytymisen nopeutumiseen. Ennen juoman tarjoilua odotetaan hiukan, että kahvi on hautunut ja porot ovat laskeutuneet pannun pohjalle.
Pannukahvin valmistukseen käytetään suodatinkeittimille tarkoitetusta erikoista kahvinporoa, joka on tätä karkeammaksi jauhettua. Suodatinjauhettu kahvi ei tuota kahvipannussa samanlaista tulosta; se hienojakoisena ei ole tarkoitettu jääväksi hautumaan kauemmaksi aikaa juomaan, vaan tekee siitä karvaampaa. Koska pannukahvissa porot ovat suoraan juomassa, kaikki kahvin liukenevat aineet jäävät juomaan, eivätkä tietyt rasvat ja eteeriset öljyt suodatu suodatinpaperiin, kuten kahvinkeittimessä. Tästä syystä pannukahvi on suodatinkahvia rasvaisempaa, mistä johtuu sen maine suodatinkahvia "täyteläisemmän" makuisena. Toisaalta pannukahvin voidaan nähdä olevan suodatinkahvia epäterveellisempää, sillä se sisältää yhtä kaikki enemmän kolesteroleja.