Ero sivun ”Denis Papin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
en-wikistä |
Ism (keskustelu | muokkaukset) |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Elämä Ranskassa== |
==Elämä Ranskassa== |
||
Papin syntyi [[Chitenay]]ssa, ([[Loir-et-Cher]], [[Ranska|keski-Ranskassa]]) ja kävi siellä [[jesuiitta]]koulun. Vuonna 1661 hän meni yliopistoon [[Angers] |
Papin syntyi [[Chitenay]]ssa, ([[Loir-et-Cher]], [[Ranska|keski-Ranskassa]]) ja kävi siellä [[jesuiitta]]koulun. Vuonna 1661 hän meni yliopistoon [[Angers]]issa, josta valmistui 1669 lääketieteen osastolta. Vuonna 1673 tehtyään työtä [[Christiaan Huygens]]in ja [[Gottfried Leibniz]]in kanssa Pariisissa hän kiinnostui [[tyhjiö]]n käyttämisestä voiman tuottamiseen. |
||
==Ensimmäinen vierailu Lontoossa== |
==Ensimmäinen vierailu Lontoossa== |
||
Versio 9. joulukuuta 2011 kello 11.29
Denis Papin (22.8.1647 - noin 1712) oli ranskalainen fyysikko, matemaatikko ja keksijä, joka tunnetaan parhaiten hänen eräänä varhaisena höyrykoneen ja painekattilan kehittäjänä.
Elämä Ranskassa
Papin syntyi Chitenayssa, (Loir-et-Cher, keski-Ranskassa) ja kävi siellä jesuiittakoulun. Vuonna 1661 hän meni yliopistoon Angersissa, josta valmistui 1669 lääketieteen osastolta. Vuonna 1673 tehtyään työtä Christiaan Huygensin ja Gottfried Leibnizin kanssa Pariisissa hän kiinnostui tyhjiön käyttämisestä voiman tuottamiseen.
Ensimmäinen vierailu Lontoossa
Papin vieraili ensi kerran Lontoossa vuonna 1675 ja teki työtä Robert Boylen kanssa vuodesta 1676 vuoteen 1679 julkaisten luettelon töistään Continuation of New Experiments-julkaisussa (1680).[1] Tänä aikana Papin keksi painekattilan, varoventtiilillä. Hän lähestyi aluksi Royal Society tällä keksinnöllä vuonna 1679 ja pysyi pääosin Lontoossa vuoteen 1687, jolloin hän otti vastaan akateemisen viran Saksassa.
Saksa
Hugenottina Papin huomasi joutuvansa Louis XIV:n protestantteja kohtaan suunnattujen rajoitusten kohteeeksi Nantesin ediktin uudelleen voimaan astumisen vuoksi vuonna 1685. Saksassa Papin saattoi elää muiden maapaossa olevien hugenottien kanssa.
Vuonna 1689 Papin ehdotti painepumppu tai palje pystyi pitämään painetta yllä ja raikasta ilmaa sukelluskellossa. (Insinööri John Smeaton hyödynsi tätä ideaa vuonna 1789.[2][3]) Ollessaan Marburgissa vuonna 1690 ja huomattuaan painekattilassaan olevan mekaanisen voiman, Papin rakensi ensimmäisenä mallin mäntää hyödyntävästä höyrykoneesta. Papin jatkoi työtään höyrykoneiden kanssa seuraavat 15 vuotta. Vuonna 1695 hän siirtyi Marburgista Kasseliin. Vuonna 1705 hän kehitti yhdessä Gottfried Leibnizin kanssa uuden höyrykoneen, jossa hyödynnettiin Thomas Saveryn keksintöä, mutta jossa hyödynnettiin enemmän höyrynpainetta kuin ilmanpainetta. Yksityiskohdat keksinnöstä julkaistiin 1707. Ollessan Kasselissa vuonna 1704 Papin rakensi aluksen, jossa meloja käytettiin hänen höyrykoneellaan. Tämä tekee hänestä ensimmäisen höyrylaivan kehittäjän.
Paluu Lontooseen
Papin palasi lontooseen vuonna 1707 jättäen vaimonsa Saksaan. Royal Society julkaisi useita hänen papereitaan vuosien 1707 ja 1712 välillä kertomatta siitä hänelle tai maksamatta korvauksia, mitä Papin katkerasti moitti. Several of his papers were put before the Royal Society between 1707 and 1712 without acknowledging or paying him, about which he complained bitterly. Papinin ideat sisälsivät kuvauksen hänen vuoden 1690 ilmanpaineella toimivasta höyrykoneesta, jonka toteutti ja otti käyttöön Thomas Newcomen vuonna 1712, joka todennäköisesti oli myös Papinin kuolin vuosi. Viimeinen todiste Papinista on kirje vuodelta 1712, jolloin hän oli varaton ja luullaan, että hän kuoli silloin ja haudattiin tuntemattomaan paikkaan.
Lähteet
- ↑ Anita McConnell, 'Papin, Denis (1647–1712?)', Oxford Dictionary of National Biography, Oxford University Press, 2004, accessed 29 April 2006]
- ↑ Davis, RH (1955). Deep Diving and Submarine Operations, 6th, Tolworth, Surbiton, Surrey: Siebe Gorman & Company Ltd, 693.
- ↑ Acott, C. (1999). "A brief history of diving and decompression illness.". South Pacific Underwater Medicine Society Journal 29 (2). ISSN 0813-1988. OCLC 16986801. Viitattu 2009-03-17.