Ero sivun ”Asemasota Missejoella” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hyytisen yksityiskohdat pois ja tilalle linkki artikkeliin
Rivi 27: Rivi 27:
Asemat sijaitsivat Tirulin suoalueella [[Jelgava]]sta [[Riika]]an johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien itäpuolella. [[Misa]] kulkee silloisen rintamalinjan halki. Niille oli tyypillistä alava ja märkä maasto, joka teki esimerkiksi asemien kaivamisen paikoitellen mahdottomaksi: asemat ja "kämpät" (majoituskorsut) rakennettiin maan päälle.
Asemat sijaitsivat Tirulin suoalueella [[Jelgava]]sta [[Riika]]an johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien itäpuolella. [[Misa]] kulkee silloisen rintamalinjan halki. Niille oli tyypillistä alava ja märkä maasto, joka teki esimerkiksi asemien kaivamisen paikoitellen mahdottomaksi: asemat ja "kämpät" (majoituskorsut) rakennettiin maan päälle.


[[13. kesäkuuta]] 1916 haavoittui ruuanhakumatkalla kuolettavasti 1. komppaniaan kuulunut jääkäri Alfred Hyytinen (s. [[7. maaliskuuta]] [[1898]] [[Piippola]], äiti Elsa Matlena Hyvönen). Hän oli ensimmäinen kaatunut jääkäri.<ref>Lauerma 1966, 358; Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 194</ref>
[[13. kesäkuuta]] 1916 haavoittui ruuanhakumatkalla kuolettavasti 1. komppaniaan kuulunut jääkäri [[Alfred Hyytinen (jääkäri)|Alfred Hyytinen]]. Hän oli ensimmäinen kaatunut jääkäri.<ref>Lauerma 1966, 358; Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 194</ref>


Jääkäripataljoonan asemasotajakso Misajoella päättyi yllättävään siirtoon [[Tukums]]iin ja edelleen [[Riianlahti|Riianlahden]] rannikolle.
Jääkäripataljoonan asemasotajakso Misajoella päättyi yllättävään siirtoon [[Tukums]]iin ja edelleen [[Riianlahti|Riianlahden]] rannikolle.

Versio 28. marraskuuta 2011 kello 17.31

Asemasota Misajoella
Osa ensimmäistä maailmansotaa Saksan itärintamalla
Päivämäärä:

11. kesäkuuta24. elokuuta 1916

Paikka:

Tirulin suoalue Misajoella

Lopputulos:
Osapuolet

Jääkäripataljoona 27 3. Ratsuväkiprikaatille alistettuna[1]

VII Siperialainen armeijakunta [2]

Komentajat

Eversti Dewall (3. Ratsuväkiprikaatin Osasto B:n komentaja) [1]

Tappiot

Jääkäri Alfred Hyytinen kaatui 13. kesäkuuta. Jääkärit Max Kronqvist ja Matti Nykänen kaatuivat ja gruppenführer Eino Tuominen ja hilfsgruppenführer Hjalmar Vikström loikkasivat venäläisten puolelle 25. kesäkuuta.

Asemasota Misse-joella (nyk. Misajoki) käytiin I maailmansodassa Saksan itärintamalla ja siihen osallistui suomalaisista miehistä koottu ja saksalais-suomalaisen päällystön johtama Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27 kesä-elokuussa 1916. Tämä jakso oli Jääkäripataljoonan ensimmäinen rintamapalvelus, jolloin se myös koki ensimmäiset taistelutappionsa.

Jääkäripataljoona 27 oli alistettuna saksalaisen 3. ratsuväkiprikaatin osasto B:lle, jota johti eversti Dewall. Pataljoona otti asemansa 11.-12. kesäkuuta Ulaanirykmentti 9:ään ja Nostoväkirykmentti 17:n 3. pataljoonaan kuuluneilta joukoilta.

Asemat sijaitsivat Tirulin suoalueella Jelgavasta Riikaan johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien itäpuolella. Misa kulkee silloisen rintamalinjan halki. Niille oli tyypillistä alava ja märkä maasto, joka teki esimerkiksi asemien kaivamisen paikoitellen mahdottomaksi: asemat ja "kämpät" (majoituskorsut) rakennettiin maan päälle.

13. kesäkuuta 1916 haavoittui ruuanhakumatkalla kuolettavasti 1. komppaniaan kuulunut jääkäri Alfred Hyytinen. Hän oli ensimmäinen kaatunut jääkäri.[3]

Jääkäripataljoonan asemasotajakso Misajoella päättyi yllättävään siirtoon Tukumsiin ja edelleen Riianlahden rannikolle.

Lähteet

  • Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1938. ISBN puuttuu kirjasta.

Viitteet

  1. a b Lauerma 1966, 354
  2. Lackman 2000, 304
  3. Lauerma 1966, 358; Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 194