Ero sivun ”Streptomysiini” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lähteet: -sivukohdan viitteistys ed. |
p sinistys, viitekehystä laajennettu (vrt. muita vastaavia antibiootteja, joista ei vieläkään omaa erillisartikkelia liene) |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Tutkimustuloksiin oli johtanut systemaattinen etsintä, joka kohdistui niin sanottuihin gram-negatiivisiin bakteereihin. Niihin ei [[penisilliini]] ollut vaikuttanut. |
Tutkimustuloksiin oli johtanut systemaattinen etsintä, joka kohdistui niin sanottuihin gram-negatiivisiin bakteereihin. Niihin ei [[penisilliini]] ollut vaikuttanut. |
||
Streptomysiinillä todettiin kuitenkin toksisia vaikutuksia, joten sitä on voitu käyttää vain rajoitetusti. Lääkettä käytettiin |
Streptomysiinillä todettiin kuitenkin toksisia vaikutuksia, joten sitä on voitu käyttää vain rajoitetusti. Lääkettä käytettiin [[tuberkuloosi]]in. Nykyisellään lienee myöskin SM:lle resistenttejä eli vastustuskykyisiä tbc-kantoja olemassa. |
||
Läheistä sukua streptomysiinille ovat esimerkiksi, sekä viomysiini (VM) että kanamysiini (KM). |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 3. lokakuuta 2011 kello 01.05
Streptomysiini (SM) keksittiin vuonna 1943 Waksmanin toimesta. Hän sai tästä innovaatiosta Nobelin palkinnon v. 1952.
Tutkimustuloksiin oli johtanut systemaattinen etsintä, joka kohdistui niin sanottuihin gram-negatiivisiin bakteereihin. Niihin ei penisilliini ollut vaikuttanut.
Streptomysiinillä todettiin kuitenkin toksisia vaikutuksia, joten sitä on voitu käyttää vain rajoitetusti. Lääkettä käytettiin tuberkuloosiin. Nykyisellään lienee myöskin SM:lle resistenttejä eli vastustuskykyisiä tbc-kantoja olemassa.
Läheistä sukua streptomysiinille ovat esimerkiksi, sekä viomysiini (VM) että kanamysiini (KM).
Lähteet
- J. Wickström: Tarttuvat taudit, SHKS-WSOY, 1970 (laitoksen 5. uudistettu painos - ei ISBN-numeroa, alkuteos ruotsinkielinen: Infektionssjukdomarna, s. 58) Suom. Leena Tuuteri