Ero sivun ”Jousto” versioiden välillä

[arvioimaton versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Inline

Versio 26. huhtikuuta 2006 kello 20.18

Jousto tai elastisuus tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan positiivista muutosta toisen muuttujan positiiviseen muutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on hyödykkeen kysynnän hintajousto. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosenttiyksikön.

Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:

Hyödykkeen kysynnän tulojousto
Kulutuksen tulojousto
Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto
Hyödykkeen tarjonnan hintajousto

Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä kysyntä- tai tarjontakäyrällä. Esimerkiksi alhaisella kulutuksen tasolla kysynnän voi muuttua vain vähän hinnan muuttuessa kun taas korkeammalla tasolla kysyntä voi muuttua paljon.

Jousto ilmaistaan usein itseisarvona tapauksissa, joissa etumerkki on ilmeinen. Esimerkiksi kysynnän hintajouston oletetaan yleensä aina olevan negatiivinen eli kysyntä laskee hinnan noustessa.

Yleinen jouston itseisarvon laskentakaava (x:n y-jousto) on:

E_{x,y}={\Big |}{\frac {x{\rm {:n\ prosenttimuutos}}}{y{\rm {:n\ prosenttimuutos}}}}{\Big |},

tai täsmällisemmin,

E_{x,y}={\Big |}{\frac {\partial \ln x}{\partial \ln y}}{\Big |}={\Big |}{\frac {\partial x}{\partial y}}\cdot {\frac {y}{x}}{\Big |}

.

Taloustieteessä ei yleisesti ottaen ole teoriaa yksittäisten hyödykkeiden joustoista. Joustojen suuruutta tutkitaan empiirisesti.

Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti. Esimerkinä on hyödykkeen hintajousto.

E=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
E<1, joustamaton. Hinnan muutos on suhteessa suurempi kuin kysynnän muutos.
E=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
E>1, joustava. Hinnan muutos on suhteessa pienempi kuin kysynnän muutos.
E=∞. Täydellinen elastisuus. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-'''Joustavuus''' tai '''elastisiteetti''' tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan positiivista muutosta toisen muuttujan positiiviseen muutokseen nähden. Kaksi yleisimmin mitattua joustavuuden lajia ovat [[kysynnän hintajoustavuus]] ja [[tarjonnan hintajoustavuus]].
+'''Jousto''' tai '''elastisuus''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteissä]] yhden muuttujan positiivista muutosta toisen muuttujan positiiviseen muutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on [[hyödyke|hyödykkeen]] kysynnän hintajousto. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun [[hinta]] muuttuu yhden prosenttiyksikön.
+Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:
-Esimerkiksi kysynnän hintajoustavuus tarkoittaa prosentuaalista muutosta ostajien määrässä, kun hinta muuttuu tietyn prosenttimäärän.
+*Hyödykkeen kysynnän tulojousto
+*Kulutuksen tulojousto
+*Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto
+*Hyödykkeen tarjonnan hintajousto
+Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä [[kysyntä ja tarjonta|kysyntä- tai tarjontakäyrällä]]. Esimerkiksi alhaisella kulutuksen tasolla kysynnän voi muuttua vain vähän hinnan muuttuessa kun taas korkeammalla tasolla kysyntä voi muuttua paljon.
-Yleinen joustavuuden laskentakaava (''x:n y-joustavuus'') on:
-<br /><br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;% muutos x:ssä <br />
-E<sub>x,y</sub> = _____________________<br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;% muutos y:ssä <br /><br />
+Jousto ilmaistaan usein itseisarvona tapauksissa, joissa etumerkki on ilmeinen. Esimerkiksi kysynnän hintajouston oletetaan yleensä aina olevan negatiivinen eli kysyntä laskee hinnan noustessa.
-[[Uusklassinen taloustiede]] ei yleisesti ottaen sisällä mitään teorioita tai malleja, joilla voitaisiin tarkasti päätellä joustavuuksia. Useimmiten ne ovat empiirisesti mitattuja.
+Yleinen jouston itseisarvon laskentakaava (''x'':n ''y''-jousto) on:
-On kuitenkin muutama yleinen tapaus, joihin voidaan viitata yleisimpinä joustavuustapauksina:
-*'''E=0''' Täydellinen inelastisuus. Muuttui hinta miten tahansa, määrä ei muutu yhtään.
-*'''E<1''' Inelastisuus. Hinnan muutos on suhteessa aina suurempi kuin määrän muutos.
-*'''E=1''' Yksikköelastisuus. Yhden yksikön muutos hinnassa muuttaa aina määrää saman verran.
-*'''E>1''' Elastisuus. Hinnan muutos on suhteessa aina pienempi kuin määrän muutos.
-*'''E=ääretön''' Täydellinen elastisuus. Hinnan muutokset ovat nolla, joten elastisuus on ääretön.
+:<math>E_{x,y} = \Big|\frac{x{\rm :n\ prosenttimuutos }}{y{\rm :n\ prosenttimuutos}}\Big|,</math>
-Minkä tahansa hyödykkeen joustavuus saattaa vaihdella [[institutionaaliset tekijät|institutionaalisten tekijöiden]] vaikutuksesta huomattavasti. Sopivilla markkinoilla jopa perushyödykkeiden kuten [[sähkö]]n tai [[vesi|veden]] hinta voi olla hyvin elastinen, kun taas tietynlaisilla markkinoilla ylellisempienkin hyödykkeiden kuten televisioiden kysyntä saattaa olla täysin inelastinen.
+tai täsmällisemmin,
-[[Kysynnän hintajoustavuus]] liittyy läheisesti [[markkinahäiriö]]iden ongelmiin. Monilla markkinoilla hintajoustavuus on niin korkea, että se ylittää [[skaalaetu|skaalaedun]] tuomat voitot, ja täten [[epätäydellinen kilpailu|epätäydellisen kilpailun]] vallitessakin markkinat ovat [[paretotehokas|paretotehokkaat]].
+:<math>E_{x,y} = \Big|\frac{\partial \ln x}{\partial \ln y}\Big| = \Big|\frac{\partial x}{\partial y}\cdot\frac{y}{x}\Big|</math>.
-[[Luokka:Taloustiede]]
+Taloustieteessä ei yleisesti ottaen ole teoriaa yksittäisten hyödykkeiden joustoista. Joustojen suuruutta tutkitaan empiirisesti.
+Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti. Esimerkinä on hyödykkeen hintajousto.
+*''E''=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
+*''E''<1, joustamaton. Hinnan muutos on suhteessa suurempi kuin kysynnän muutos.
+*''E''=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
+*''E''>1, joustava. Hinnan muutos on suhteessa pienempi kuin kysynnän muutos.
+*''E''=∞. Täydellinen elastisuus. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.
+[[Luokka:Mikrotaloustiede]]
+[[da:Elasticitet (økonomi)]]
+[[de:Elastizität (Wirtschaft)]]
 [[en:Elasticity (economics)]]
+[[es:Elasticidad (economia)]]
+[[he:גמישות (כלכלה)]]
+[[hu:Árrugalmasság]]
+[[zh:弹性 (经济学)]]

Ero sivun ”Jousto” versioiden välillä

Versio 26. huhtikuuta 2006 kello 20.18

Navigointivalikko

Haku